Hyppää sisältöön

Perunamaan pahin tuholainen


Koloradonkuoriainen on paha uhka perunaviljelmille. Vaikka tämä tehokas kasvintuhooja ei asu vielä pysyvästi Suomessa, kotipuutarhurin kannattaa oppia tunnistamaan se.

Kukapa ei nauttisi oman kasvimaan uusista perunoista? Tämän takia perunan pahimpaan tuholaiseen, koloradonkuoriaiseen, kannattaa suhtautua riittävällä vakavuudella. Näyttävä kuoriainen ei vielä asu Suomessa vakituisesti, mutta niitä voi kulkeutua Suomeen ilmavirtausten mukana Venäjältä ja Baltiasta. Viime kesänä lajia löydettiin Suomesta yhteensä 8 esiintymää.


Helppo tunnistaa, työläs hävittää
Koloradonkuoriainen (Leptinotarsa decemlineata) on perunan maailmanlaajuisesti merkittävin tuholainen. Suomessa se on karanteenituhooja, jonka esiintymät pitää hävittää, jotta se ei saisi jalansijaa Suomessa. Jokaikinen kuoriaishavainto on tärkeä, ja niistä pitää ilmoittaa Ruokavirastolle.

Koloradonkuoriaisen toukat syövät perunan lehtiä, ja ilman tehokasta kasvinsuojelua sadonmenetys on merkittävä. Ahnas hyönteinen voi tuhota kotipuutarhurin sadon hetkessä. Lämpenevän ilmaston myötä koloradonkuoriainen voi tulevaisuudessa myös talvehtia Suomessa entistä tehokkaammin.

Koloradonkuoriainen on melko helppo tunnistaa. Aikuinen koloradonkuoriainen on noin sentin mittainen. Sen selkä on kupera ja kellertävä, ja siinä on mustat pitkittäisraidat. Toukat ovat oransseja ja niillä on molemmilla kyljillä kaksi mustaa pisteriviä. Ne liikkuvat kasvustossa koko ajan syöden. Toukka voi kasvaa hyvin nopeasti ja helteisellä säällä kehittyä koteloitumisvaiheeseen jopa kahdessa viikossa.


Kotipuutarhurin tärkeä rooli
Koska koloradonkuoriainen on luokiteltu hävitettäväksi karanteenituhoojaksi, jokainen havainto on tärkeä. Kotipuutarhurin kannattaa tarkkailla perunakasvustoa juhannuksesta alkaen, erityisesti heinä- ja elokuussa.

Jos epäilet koloradonkuoriaista, älä kuitenkaan aloita torjuntaa itse. Ota havainnostasi selkeä kuva, merkitse mukaan havaintopaikka ja ilmoita asiasta Ruokavirastolle. Näin esiintymät saadaan varmistettua ja torjuttua.

Ruokavirasto kartoittaa koloradonkuoriaisia vuosittain. Tarkastuskohteina on sekä ammattiviljelmiä että kotipuutarhoja. Tänä kesänä kartoituksia tehdään aiempaa enemmän. Koska kartoitukset eivät kata kaikkia perunapeltoja, viljelijöiden ja kansalaisten ilmoitukset ovat avainasemassa torjunnan onnistumisessa.

Jos koloradonkuoriainen vakiintuisi Suomeen, se lisäisi perunantuotannon kustannuksia ja työtä niin ammattiviljelyssä kun kotipuutarhoissakin. Ongelmia koituisi erityisesti luomuperunan viljelyssä ja kotipuutarhoissa, joilla kemialliset torjuntakeinot ovat rajallisia. Kuoriainen myös kehittää helposti vastustuskykyä torjunta-aineille.

Näin tunnistat koloradonkuoriaisen
Koloradonkuoriainen munii munaryhmiä perunan lehtien alapinnoille. Kuoriutuvat toukat ovat aluksi pieniä, mutta kasvavat nopeasti. Toukat pysyvät ryhmänä perunakasvustoissa. Kun toukka on kasvanut isoksi, se kaivautuu maan alle koteloitumaan. Kuoriutunut aikuinen palaa perunakasvustoihin ruokailemaan ja lisääntymään. Aikuinen kuoriainen voi talvehtia maan alla.





Koloradonkuoriaisen keltaiset munat ovat pieniä ja vaikeita havaita. Munat ovat ryhmittäin lehtien alapinnalla.



Koloradonkuoriaisen toukka on oranssi, ja sillä on kaksi mustaa pisteriviä molemmilla kyljillään. Toukalla on kolme jalkaparia, ja se liikkuu koko ajan syöden. Kuoriutuessaan se on hyvin pieni, mutta kasvaa nopeasti pulleaksi.

Aikuinen koloradonkuoriainen on noin senttimetrin mittainen ja muodoltaan pyöreähkö. Sillä on selkeät keltaiset ja mustat pitkittäisraidat. Kuoriaisen pää on oranssi, ja siinä on mustia pilkkuja.

Havainnot! Jos havaitset tai epäilet koloradonkuoriaista, ilmoita asiasta välittömästi Ruokavirastoon sähköpostitse osoitteeseen kasvinterveys@ruokavirasto.fi. Liitä ilmoitukseen kuva havainnostasi ja tieto paikasta, jossa havainto on tehty.

Älä sekoita näihin! Aikuisen koloradonkuoriaisen saattaa sekoittaa toiseen raidalliseen kuoriaiseen, pyjamaluteeseen. Pyjamalude on väriltään punamusta, kun koloradonkuoriainen on keltamusta.

Koloradonkuoriaisen toukkavaiheen saattaa sekoittaa leppäkertun kotelovaiheeseen. Leppäkertun kotelo muistuttaa väriltään ja muodoltaan koloradonkuoriaisen toukkaa. Koloradonkuoriaisen toukat ovat kuitenkin vilkkaita ja liikkuvat lehdillä syöden, kun leppäkertun kotelo pysyy paikallaan lehden pinnalla.

Jaa somessa:

Sinua saattaa kiinnostaa

Tilaa Koti ja maaseutu!

Lehti täynnä elämänmakuisia tarinoita, maaseudun iloa, maisemaa ja yrittäjyyttä. Tilaa itsellesi tai ystävälle.

Tilaa lehti

Lukijakilpailu

Osallistu Koti ja maaseutu -lehden lukijakilpailuun ja voita palkintoja!

Osallistu kilpailuun