Suomen metsiä suojellaan ennakoivalla työllä. Harvalukuinen puulajistomme tekee Suomesta alttiin vakaville tuhoille. Ruokavirasto kartoittaa metsätuhoojia jatkuvasti.
Suomalainen metsä näyttää vahvalta ja elinvoimaiselta. Mänty, kuusi ja koivu muodostavat valtaosan metsistämme, ja maisema tuntuu tutulta eri puolilla Suomea. Metsämme nojaavat pitkälti kolmeen pääpuulajiin. Jos jokin vakava kasvintuhooja pääsee leviämään näihin lajeihin, seuraukset voivat olla mittavia sekä metsien terveydelle että taloudelle. Mitä vähemmän puulajeissa on vaihtelua, sitä suurempi riski on, että uusi tuhoojahyönteinen voisi aiheuttaa laajaa vahinkoa.
Yksi hyönteinen voi muuttaa maiseman
Pronssijalosoukko on hyönteinen, jota ei Suomessa vielä ole, eikä sitä tänne haluta. Se käyttää isäntäpuunaan koivua, joka kasvaa laajasti koko maassa. Pronssinjalosoukko on yksi koivun pahimmista tuhoojista. Se on yksi karanteenituhoojista; se ei saa päästä leviämään Suomessa, vaikutukset voisivat olla tuhoisat.
Erilaiset kasvintuhoojat uhkaavat myös havupuita. Esimerkiksi mäntyankeroinen on maailmalla merkittävä tuholainen, joka tappaa puita suotuisissa olosuhteissa nopeasti. Pohjoisamerikkalaiset mäntylajit ovat kehittyneet sille melko vastustuskykyisiksi, mutta eurooppalaiset puulajit ovat sille erittäin alttiita. Suomessa mäntyankeroista ei ole vielä havaittu luonnossa, vaikka eläviä mäntyankeroisia on löytynyt puutavarasta ja puisesta pakkausmateriaalista.
Vakavia metsätuhoojia ei jäädä odottelemaan, vaan niitä etsitään aktiivisesti. Aikainen havaitseminen on erittäin arvokasta, siksi kartoitusta tehdään säännöllisesti.
Metsätuhoojien kartoitus ei ole vain kansallinen valinta, vaan osa EU:n yhteistä kasvinterveyden suojelua. Lainsäädäntö velvoittaa jäsenmaita seuraamaan karanteenituhoojia, jotta niiden leviäminen voidaan estää.
Ruokavirasto kartoittaa Suomessa metsätuhoojia laajasti eri puolilla maata. Erityisen tarkasti seurataan riskialueita, kuten satamia, teollisuusalueita ja puutavaran varastointipaikkoja. Satamat ovat keskeisessä roolissa, sillä suuri osa vieraslajeista kulkeutuu maahan kansainvälisen tavaraliikenteen mukana, esimerkiksi puisen pakkausmateriaalin välityksellä.
”Ensimmäiset havainnot uusista tuhoojista on usein kaupunkien teollisuusalueilta tai muista paikoista, joissa on paljon ihmisiä ja tavaraliikennettä”, Ruokaviraston erityisasiantuntija Liisa Vihervuori sanoo.
Kartoitustyössä yhdistetään menetelmiä
Metsien tuhoojakartoitus on monipuolista maastotyötä. Siinä yhdistyvät asiantuntemus ja systemaattinen havainnointi. Metsissä ja myös kaupunkiympäristöissä etsitään tuhoojia sekä ansojen että havaintojen avulla.
Hyönteisiä houkutellaan myös feromoniansoihin, joita asennetaan korkealle puiden latvuksiin. Toisia lajeja etsitään tutkimalla puita ja ottamalla näytteitä esimerkiksi kuolleista rungoista.
”Maastossa tarkastajan huomio kiinnittyy usein hyvin pieniin merkkeihin. Rungossa näkyvä ulostuloreikä, pihkavuoto, toukkakäytävä tai latvuksen kellastuminen voivat kertoa alkavasta tuhosta”, Vihervuori kertoo. Tarvittaessa puusta otetaan näyte ja lähetetään laboratorioon, jossa selviää, onko kyse vaarallisesta lajista vai muusta asiasta.
Työ on onnistunut, jos mitään ei löydy
Monia Ruokaviraston kartoittamia metsätuhoojia ei ole Suomessa tavattu lainkaan. Tavoitteena on havaita mahdollinen tulokas heti, jolloin sen leviämistä voidaan vielä rajoittaa. Myöhään tehty havainto voi tarkoittaa isoja menetyksiä.
Ruokaviraston kartoitustyö ei lopu tekemällä. ”Ilmastonmuutos lisää riskejä uusille lajeille entisestään, koska esimerkiksi kuivuus altistaa puita erilaisille tuholaisille ja taudeille”, Liisa Vihervuori sanoo.
Myös yksityishenkilöiden havainnot ovat arvokkaita. Olitpa sitten metsänomistaja, retkeilijä tai muu metsässä kulkija, kiinnitä huomiota, jos näet oudosti tai äkillisesti kuolleen puun, poikkeavia vaurioita tai erikoisen hyönteisen. Useimmiten ilmiölle löytyy luonnollinen selitys, mutta joskus yksittäinen havainto voi nousta todella tärkeäksi.
”Jos havaitset jotain erikoista, ota matalalla kynnyksellä yhteys Ruokavirastoon. Ota havainnosta myös kuva, sekä läheltä että kauempaa. Onneksi useimmat havainnot ovat harmittomia. Jos vakavaa metsätuhoojaa ei voida sulkea pois, tarkastaja ottaa näytteen.”
Jutun pääkuva: Löydätkö aasianrunkojäärän tekemän reiän? Kasvintarkastajat etsivät vioituksia myös metsästä.
Lisätietoa: www.ruokavirasto.fi/kasvit/kasvitaudit-ja-tuholaiset/
Jos epäilet karanteenituhoojaa, ilmoita siitä netissä sivulla www.ruokavirasto.fi/kasvit/kasvitaudit-ja-tuholaiset/kasvintuhoojahaku/karanteenituhoojat/ilmoita-karanteenituhoojasta/tai lähetä sähköpostiakasvinterveys@ruokavirasto.fi.
Ruokavirasto ja Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen EFSA kampanjoivat yhdessä kasvinterveyden puolesta kesällä 2026. Tämä juttu on advertoriaali, PlantHealth4Life-kampanjan maksama.
Juttu on julkaistu Koti ja maaseutu -lehden numerossa 6/2026.
