”On ensisijaista kohdentaa toimenpiteitä haavoittuvassa asemassa oleviin lapsiperheisiin”, Maijaliisa Erkkola sanoo.
Ravitsemustieteen professorin arki Helsingin yliopistossa on kaikkea muuta paitsi yksitoikkoista. Työhön kuuluu tutkimusta, opetusta ja yhteiskunnallista vaikuttamista. Tasapainoilu vaatii aikataulujen venyttämistä.
”Nautin työstäni, vaikka aika on kroonisesti kortilla”, Maijaliisa Erkkola sanoo.
Suurin paino on tutkimuksessa ja opetuksessa. Erkkolan tutkimusryhmä koostuu kymmenestä nuoresta ja lahjakkaasta tutkijasta. Ryhmä keskittyy erityisesti lasten ja perheiden ravitsemukseen, ruoankäytön kestävyyteen sekä väestöryhmien eroihin.
Ravitsemussuositukset suuri rutistus
Vuonna 2019 Erkkola nimitettiin pohjoismaisia ravitsemussuosituksia valmistelleeseen työryhmään. Suositukset otettiin käyttöön viime vuonna. Uudistukset toivat Erkkolalle paljon palautetta, jopa vihaa ja poliittista vastustusta. Professori ei kuitenkaan säikähtänyt. Hän uskoo, että tieteentekijän velvollisuus on kohdata kritiikki rohkeasti ja tuoda tutkittua tietoa avoimesti esiin.
”En halua, että pelko ja tiedevastaisuus sammuttavat innon riippumattomaan tutkimukseen.”
Erkkola toivoo myös ruoasta asiallista keskustelua.
”Sivistys ei ole vain kirjaviisautta. Se on älyllisesti ja eettisesti vaativaa toimintaa, jonka olennainen osa on kahdensuuntainen kommunikaatio”, Erkkola sanoo.
Erkkola on tyytyväinen ravitsemussuosituksiin ja siihen, että niiden tueksi tuotiin paljon mallinnuslaskelmia. Myös ympäristönäkökulmat pysyivät vahvasti mukana.
Vaikka viime vuosi oli Erkkolan uran ehkä näkyvin painetesti, se ei ollut vaikein. Tiukin paikka oli tutkijauran alusta. Nuorena tutkijana hän sai rajua palautetta, kun varhaiskasvatuksen ruokaohjeistuksia muutettiin uuden allergiaohjelman myötä.
”Silloin ymmärsin, että ruokavalintojen kautta ilmaisemme paitsi tiedollisia, taidollisia, taloudellisia ja ajallisia resurssejamme, myös arvojamme, asenteitamme ja tunteitamme.”
Siksi ruoan tutkimustulokset osuvat usein pintaa syvemmälle ja synnyttävät suuria tunteita.
Lapsiperheille kohdennettava toimenpiteitä
Suomalaisten ravitsemus on kehittynyt Erkkolan mielestä hyvään suuntaan. Erityisesti kasvikset, marjat ja hedelmät ovat löytäneet tiensä lautasille aiempaa paremmin. Parannettavaa riittää suolan, täysjyvän, palkokasvien ja rasvan laadun suhteen.
Juuri nyt Erkkolaa huolettaa eriarvoisuus. Vanhempien koulutustausta, tulot ja asuinpaikka näkyvät suoraan lasten lautasilla.
”On ensisijaista kohdentaa toimenpiteitä haavoittuvassa asemassa oleviin lapsiperheisiin.”
Erkkola toivoo laajempaa positiivista muutosta. ”Olen surullisena seurannut kuinka yhteiset arvomme, totuus, sivistys, vapaus ja yhteisöllisyys jäävät egoistisen maailmankuvan ja valtapolitiikan jalkoihin. Olemme jättämässä maapallon tuleville sukupolville kaaoksessa, mutta närkästymme, kun nuoret herättelevät meitä mielenosoituksilla ja katujen sulkemisilla.”
Jokainen meistä voi tehdä pieniä ja pysyviä muutoksia, hän muistuttaa.
LUE KOKO JUTTU PRINTISTÄ 7/2025.
