Päärynää viljellään yhä enemmän Suomessa, mistä nauttii myös tiedostava kuluttaja. Hedelmälle suotuisasta Ahvenanmaasta on muodostunut kotimaisen päärynän keidas.
Daniels Fruktilla Ahvenanmaalla riittää syksyisenä päivänä kiirettä. Päärynälajikkeet kypsyvät ja pakkaamossa kuhisee. Lajittelukoneet laulavat ja robotti liikuttaa suuria hedelmäeriä. Ben-Erik Daniels, perheyrityksen nuoren polven edustaja, kiirehtii hedelmätarhalta pakkaamoon.
Ben-Erik kertoo, että perheyritys aloitti päärynän viljelyn ”koska Ahvenanmaalla ei ollut muita viljelijöitä”. Päärynän viljely myös pidentää omenanviljelijöiden sesonkia.
Päärynä ei ehkä olekaan niin eksoottinen kasvi kuin voisi luulla. Se viihtyy myös Suomessa ja Ahvenanmaalla erityisen hyvin. Kylmästä keväästä puu ei tykkää. ”Päärynä kukkii aikaisemmin kuin omena, joten se tarvitsee lämpöä.” Tuulettimet lämmittävätkin Daniels Fruktin päärynätarhoja, jos on liian kylmää.
Päärynä vaatii hyvän pölytyksen, jotta hedelmistä muodostuu suuria ja laadukkaita. Daniels Fructin hedelmätarhoilla 100 mehiläispesää hoitaa nämä työt.
Päärynälajikkeiden määrä kasvaa
Daniels Fruktilla päärynää viljellään 10 hehtaarilla. Pinta-ala on kasvanut nopeasti.
Viljeltäviä lajikkeita on neljä: Clara frijs, Celina, Concorde ja Conference. Näistä Celina on lisensoitu lajike. Ben-Erikin mukaan sen viljely on lisenssikustannuksista huolimatta kannattavaa, koska lajikkeella on niin hyvät ominaisuudet. Sitä pidetäänkin päärynöiden ”nousevana tähtenä” kauniin punaisten hedelmiensä ansiosta.
Suomen lajikevalikoima on erilainen kuin esimerkiksi Espanjassa. Viljelijät näkevätkin mahdollisuuksia viljelyssä, kun ilmasto lämpenee. Päärynän viljely voi siirtyä yhä pohjoisemmaksi Suomessa.
”Mutta ilmastonmuutos tuo silti enemmän huonoa kuin hyvää”, Ben-Erik muistuttaa.
Kotimaista tuotantoa tarvitaan
Ahvenanmaalla on tuotettu päärynöitä reilut 15 vuotta, kertoo Ahvenanmaan tuottajayhdistyksen ÅTH:n toimitusjohtaja Tord Sarling. ”Epävakaa maailma lisää kotimaista tuotantoa.”
Viljeltävät lajikkeet valitaan siten, että sesonki olisi mahdollisimman pitkä ja kuluttajat saisivat sekä punaista että vihreää päärynää, ÅTH:sta kerrotaan.
Ahvenanmaa toimii päärynän varsinaisena testitarhana, ja uusia lajikkeita testataan aktiivisesti. ÅTH on kokeillut päärynöiden lisäksi monia omenalajikkeita ja myös luumua ja aprikoosia. ”Ahvenanmaalaisilla viljelijöillä on kyllä positiivinen asenne tulevaisuuteen”, Tord kertoo.
Juttu on julkaistu Koti ja maaseutu -lehdessä 7/2023.
