Eteläisen Suomen vanhat metsät tulisi löytää ja säästää. Maa on täynnä soita, joiden ennallistaminen vähentäisi päästöjä ja lisäisi monimuotoisuutta. Luonnonsuojelussa on paljon tehtävää, ja monet organisaatiot tarjoavat väylän osallistua.
Niko Nappu on juuri palannut yli kahden tunnin metsäkäynniltä. Metsänomistaja miettii, haluaisiko lahjoittaa tai myydä metsän suojeltavaksi, ja yleishyödyllisen Paremman Luonnon Puolesta -Säätiön (PLUPS) toiminnanjohtajana Nappu pystyy kertomaan, millä tavoin säätiö voi asiassa auttaa.
Säätiö tunnettiin aiemmin nimellä Päijänteen luonnonperintösäätiö.
PLUPS on yksi suomalaisista organisaatioista, jotka suojelevat luontoa pala kerrallaan. Näiden yhteisöjen kautta maata omistamatonkin voi osallistua suojeluun.
Säätiö ostaa suojelukohteita lahjoitusvaroilla ja ottaa alueita vastaan lahjoituksina. Kohteille haetaan rauhoituspäätös, minkä jälkeen niitä suojaa kaksi lakia: säätiölaki ja luonnonsuojelulaki.
Vuonna 2008 perustettu säätiö on hankkinut jo 26 aluetta, yhteensä 557 hehtaaria. Mukana on Päijänteen rantoja ja saaria sekä esimerkiksi lehtimetsiä, kalliorinteitä, harjua, suota Päijänteen valuma-alueelta.
Kiire löytää vanhat metsät
Suojelun tahti Päijänteen alueella on viime vuosina kiihtynyt, mutta Niko Napun mukaan vielä on paljon tehtävää.
Seudulla on luonnon monimuotoisuudelle tärkeitä metsäalueita, mutta on kiire löytää ne niin kauan kuin ne vielä ovat olemassa. Vanhojen metsien rippeiden pelastaminen on säätiöllekin vaikeaa, koska niitä on hankala saada suojeluun ja ne ovat kalliita ostaa.
Metsää kannattaa kuitenkin tarjota suojeluun, vaikka se ei olisi ikivanhaa. Arvokkaita piirteitä ovat eri-ikäinen ja monipuolinen puusto, johon kuuluu sekä lehti- että havupuita. Maassa tulisi olla paljon lahopuuta.
”Tällaisesta lähtökohdasta on jo hyvä soittaa meille. Sitten voimme selvittää lisää”, Nappu sanoo.
Suojelualueita perustettaessa säätiö ottaa huomioon sen, millaista luontoa kohteen ympärillä on. Pitkän tähtäimen tavoitteena on saada aikaan suojelualueiden verkosto, joka ulottuisi Etelä-Savon Puula-järveltä Päijänteelle ja sen ympärille.
Säätiön taustalla on sysmäläinen Päijätsalon Osuuskunta, joka hoiti vuodesta 1912 lähtien lahjoituksena saamaansa 30 hehtaarin aluetta. 2000-luvun alussa suuri osa alueesta myytiin valtiolle ja liitettiin Päijänteen kansallispuistoon, ja osuuskunta lahjoitti puolet varoistaan perustetulle säätiölle.
Hiilipörssillä vauhdikas alku
Siinä missä suuri osa luonnonsuojeluorganisaatioista on säätiöitä tai yhdistyksiä, soiden ennallistamiseen keskittynyt Hiilipörssi toimii nykyään osakeyhtiönä. Hiilipörssi sai alkunsa vuonna 2018 Suomen luonnonsuojeluliiton hankkeena, joka kokeili ensimmäisenä hiilidioksidipäästöjen kompensointia kotimaassa.
Toimitusjohtaja Heikki Susiluoma kertoo, että perustamisvuonna tuli heti valtava lahjoittajien rynnistys. Myös yritykset kiinnostuivat, ja niistä on nyt tullut Hiilipörssin tärkein kohderyhmä. Siksi koettiin, että toiminnan yhtiöittäminen on paras ratkaisu.
”Me teemme työt itse: kartoitamme kohteen, suunnittelemme ennallistamisen ja ostamme kaivinkonetyön. Meille syntyy tästä kuluja, jolloin osakeyhtiömuoto toimii”, Susiluoma kertoo.
Myös yksityishenkilöiden on edelleen helppo lahjoittaa soiden ennallistamiseen ostamalla Hiilipörssin verkkokaupasta luontoteko. Ostaja valitsee kaupassa haluamansa suon ja sieltä sopivan määrän aareja tai hiilidioksiditonneja.
Ennallistamalla monta hyötyä
Myös Paremman Luonnon Puolesta -Säätiö ennallistaa luontoa. Viime aikoina säätiö on hankkinut omistukseensa Hartolan Isosuota pala kerrallaan. Suo on valtaosin luonnontilainen tai sen kaltainen keidassuo, mutta säätiöllä on siellä meneillään myös merkittävä ennallistamishanke.
Soiden ennallistaminen auttaa luontoa monella tavalla. Hiilidioksidipäästöt pienenevät, kun turpeen lahoaminen loppuu. Myöhemmin turve alkaa jälleen sitoa hiilidioksidia. Ojien tukkiminen pysäyttää ravinteiden ja kiintoaineksen valumisen vesistöihin. Ympäristön palauttaminen luonnontilaiseksi lisää lajien monimuotoisuutta.
Suot ovat kuitenkin usein suuria kokonaisuuksia, joilla on monta maanomistajaa. Siksi niiden hankkiminen ennallistettavaksi voi olla hankalaa, Heikki Susiluoma kertoo. Tämän vuoksi Hiilipörssi kehittää parhaillaan tapaa korvata maanomistajille suosta enemmän kuin siellä kasvavan puun arvo.
Hiilipörssi ottaa ennallistettavaksi ojitettuja soita, joista ei ole nostettu turvetta. Työn alle tulisi saada mielellään koko suoallas, jotta luontohyödyt voidaan saavuttaa.
”Emme ota sellaisia alueita, joissa lopputulos on epävarma.”
Suojeluvinkistäkin on apua
Luonnon hyväksi voi lahjoittaa monin tavoin. Niko Nappu kertoo, että testamenttilahjoitukset Paremman Luonnon Puolesta -Säätiölle ovat lisääntyneet kahden viime vuoden aikana. Nappu kannustaa lisäksi käyttämään joukkovoimaa: järjestämään paikalliskeräyksiä tai haastamaan yrityksiä lahjoituksiin ja kompensoimaan toimintaansa säätiön kautta. Suojelun arvoisten alueiden vinkkaamisestakin on apua.
Hiilipörssi tekee uudenlaista yhteistyötä energiayhtiö Oomin kanssa. Oomi myy asiakkailleen sähkösopimuksen lisäpalveluna päästöhyvitystä, jonka tulot ohjataan Hiilipörssin kautta Puolangan Teerisuon ennallistamiseen.
Lisäksi järjestöt ovat osoittaneet kiinnostusta hyvittää tapahtumiensa tai kokousmatkojensa päästöjä lahjoittamalla Hiilipörssille. Esimerkiksi Suomen Partiolaiset ohjasi kansainvälisen Jamboree-leirin lentomatkojen hyvitykset Saarijärven Viitalamminsuon ennallistamiseen.
Niko Nappu ja Heikki Susiluoma ovat toiveikkaita tulevaisuuden näkymistä. Uusia keinoja varainkeruuseen ideoidaan jatkuvasti. PLUPS on uudistamassa graafista ilmettään ja suunnittelee tapahtumia sekä projekteja esimerkiksi taiteilijoiden kanssa.
Paremman Luonnon Puolesta -Säätiö on uudistanut visuaalista ilmettään ja aloittaa tukituotemyynnin suojelun vauhdittamiseksi. Saatavilla on esimerkiksi luontolahjakortteja todistukseksi tehdystä lahjoituksesta.
Hiilipörssi pystyi viime vuonna työllistämään kaksi uutta henkilöä osa-aikaisesti: toisen maastotöihin ja toisen markkinointiin. Valikoimiin on myös suunnitteilla uusia suokohteita.
Luontoa voi suojella monen tahon kautta
- Helsinki Foundation. Vapaaehtoisvoimin toimiva säätiö, joka myy osuuksia hankkimistaan suojelualueista. Ostaja valitsee kartalta haluamansa maapalan ja saa sen koordinaatit. Omistus jää säätiölle. www.helsinkifoundation.org
- Luonnonperintösäätiö. Lahjoituksen voi kohdentaa haluamaansa alueeseen tai tehdä yleisen lahjoituksen. Säännöllisesti lahjoittavana kummina voi kerryttää omaa suojelupinta-alaa. Säätiö myy myös metsälahjakortteja. www.luonnonperintosaatio.fi
- Luontoliitto. Suomen luonnonsuojeluliiton lasten ja nuorten järjestö toteuttaa lahjoitusvaroin vaikuttamistyötä ja ympäristökasvatusta. luontoliitto.fi
- Suomen luonnonsuojeluliitto. Järjestö tekee monenlaista vaikuttamistyötä ja ennallistaa soita. www.sll.fi
- Suomen Luonnonsuojelun Säätiö. Säätiö myöntää apurahoja muun muassa Itämeren ja uhanalaisten lajien suojeluun. www.luonnonsuojelunsaatio.fi
- Vuokon Luonnonsuojelusäätiö. Säätiö jakaa apurahoja luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseen sekä omistaa suojelualueen. www.vuokonluonnonsuojelusaatio.fi
