Hyppää sisältöön

Takaisin arvostetuiksi

Sota-aikoina Lotta Svärd -järjestön jäsenet olivat tärkeä osa Suomen maanpuolustusta. Valtavasta panoksestaan huolimatta lottia ei arvostettu sotien jälkeisinä vuosikymmeninä. Murroskohdassa oleva Lotta Svärd säätiö ylläpitää lottien perinnettä.

Harmaisiin villamekkoihin sonnustautuneet naiset hoitamassa haavoittuneita rintamalla – tämä saattaa olla monien ainoa mielikuva Lotta Svärd -järjestöstä. Vaikka sairaanhoitoa pidettiin yhtenä lottien arvokkaimmista tehtävistä, useita eri alajaostoja sisältävän järjestön toiminta oli kuitenkin myös paljon muuta.

Lottien historia ulottuu vuoteen 1918, jolloin miesten vapaaehtoisia maanpuolustusjärjestöjä, suojeluskuntia, avustamaan perustettiin erillisiä naisosastoja. Naisten tehtävänä oli muun muassa huolehtia suojeluskuntien vaatetuksesta.

Lotat olivat äärimmäisen tärkeä osa maanpuolustusta. Jopa 13 000 lottaa työskenteli sotatoimialueella päivittäin vuosin 1939-1944. Kuva: Lottamuseo

”Lotta Svärd -järjestö syntyi, kun näiden naisosastojen toimintaa päätettiin yhtenäistää vuonna 1921”, museolehtori Elina Tarvainen Tuusulan Lottamuseolta kertoo.
 
Lotat olivat tärkeässä roolissa erityisesti sotavuosina 1939-1944, jolloin he osallistuivat maanpuolustukseen ja vapauttivat siten noin 25 000 miestä sotilaallisiin tehtäviin. Jopa 13 000 lottaa työskenteli päivittäin sotatoimialueella. Aluksi he auttoivat muonituksessa ja varushuollossa. Myöhemmin lotat toimivat myös ilmavalvonnassa, puhelinvaihteissa, kartanpiirtäjinä ja radisteina.

Lotta Svärd -järjestö lakkautettiin loppuvuodesta 1944 Moskovan välirauhansopimuksen nojalla. Lotat aavistivat lakkautuksen jo ennen kuin sen oli määrä tapahtua ja perustivat tilalle Suomen Naisten Huoltosäätiön, sittemmin Lotta Svärd Säätiö. Sen tarkoituksena oli huoltaa ja avustaa sodasta kärsimään joutuneita naisia ja lapsia.

“Heikommassa asemassa olevien auttaminen on ollut lotille tärkeää alusta alkaen”, Tarvainen toteaa.

Arvostus on noussut hitaasti

Sotavuosien ja järjestön lakkauttamisen jälkeen lottia kohdeltiin huonosti. Syitä on monia.
“Lottien kohtelussa näkyi vahva poliittisen ilmapiirin muutos. Sotien jälkeisenä aikana lottia seksualisoitiin ja politisoitiin paljon, eikä heidän tekemästään työstä puhuttu, mikä loukkasi lottia”, Lottasäätiön viestintä- ja yhteiskuntasuhteiden päällikkö Susan Mykrä toteaa.

Julkisesta keskustelusta puuttui lottien ääni. Keskustelu vapautui vasta Neuvostoliiton hajottua. “Vuonna 1991 järjestettiin lottajärjestön perustamisen 70-vuotisjuhla, jossa annettiin lotille kiitos sitten ensimmäistä kertaa vuoden 1944. Tämä oli lotille erittäin merkittävää.”

Nykyään lottia ja muita naisia, jotka tekivät sotavuosina työtä, arvostetaan eri tavalla. Kuitenkin parannettavaa vielä Mykrän mukaan on. “Vasta kun Suomi liittyy Natoon, suomettuminen on täysin ohi. Sitten voidaan aidosti arvostaa lottia ja veteraaneja.”

Lottasäätiö on ikuinen

Järjestön tilalle perustetun Lotta Svärd Säätiön ensisijainen tehtävä on edelleen auttaa elossa olevia lottia, joita on noin 5000 pikkulotat mukaan lukien. Heitä kuntoutetaan ja avustetaan säätiön varoilla. Lotat ovat itse linjanneet, että kun heistä aika jättää, säätiötä ei saa lakkauttaa.

”Lottien määrä vähenee, joten säätiön toimintaa aletaan pikkuhiljaa muuttamaan. Elämme murrosta, sillä siirtyminen perinneaikaan on käynnissä. Säätiöiden toiminta ei ole enää pelkästään veteraanien tukemista”, kertoo Susan Mykrä.

Säätiön tehtävänä tulevaisuudessa on tiivistetysti lottien työn, perinteen ja lottaidean vahvistaminen, ja uusien sukupolvien puhuttelu eri tavoin.

”Lottasäätiö haluaa olla aktiivinen toimija maamme kokonaisturvallisuustoiminnassa. Haluamme vahvistaa erityisesti naisten, nuorten ja lasten kriisinkestävyyttä. Meillä voi jossain vaiheessa olla sama tilanne kuin esimerkiksi Ukrainassa tällä hetkellä. Sitä varten on oltava valmiina”, sanoo Mykrä.

Heikommassa asemassa olevien auttaminen on ollut lotille tärkeää alusta alkaen.

LUE KOKO JUTTU JA LISÄÄ LOTTAMUSEOSTA NUMEROSTA 8/2022.

Jaa somessa:

Sinua saattaa kiinnostaa

Tilaa Koti ja maaseutu!

Lehti täynnä elämänmakuisia tarinoita, maaseudun iloa, maisemaa ja yrittäjyyttä. Tilaa heti itselle tai ystävälle.

Tilaa lehti

Lukijakilpailu

Kerro meille mitä pidit uusimmasta Koti ja maaseutu -lehdestä.

Arvomme vastaajien kesken ihanan Boråstaperin pussilakanasetin (arvo 69,90 €)

Osallistu kilpailuun