Erilaisia kansallispukuja meillä on yli 400.
Suomalainen kansallispuku täyttää 5.8.2025 140 vuotta. Elokuun viidentenä päivänä vuonna 1885 keisari Aleksanteri III ja keisarinna Maria Feodorovna vierailivat Suomessa, Lappeenrannassa. Ajan hengen mukaan hallitsijoita hellittiin lahjoilla. Keisarinna sai lahjaksi upean, tekstiilein koristellun soutuveneen. Vene lipui keisarinnan silmien eteen kansallispukuisten naisten soutamana. Naisten yllä oli asuja, jotka edustivat Suomen eri säätyjä ja maakuntia.
”Tuota hetkeä pidetään kansallispuvun ensimmäisenä virallisena esittelynä”, kansallispukukonsultti Taina Kangas Suomen kansallispukukeskuksesta sanoo.
Esikuvat museoista
Kansallispukumallit ovat uusintoja kansan 1700–1800-luvuilla käyttämistä juhlapuvuista. Jotta puku voidaan koota, ja kansallispukuraati antaa sille vahvistuksen, puvulle pitäisi löytyä museoista esikuvat, alkuperäiset vaatekappaleet. Aina näitä ei täydellisinä löydy, jolloin asun todentamiseksi hyödynnetään esimerkiksi perukirja-aineistoja ja vanhoja maalauksia.
Suomessa kansallispukumallit tarkistaa ja vahvistaa Suomen kansallispukukeskuksen asiantuntijaelin, kansallispukuraati. Vielä 1970-luvulla pukuja tutki ja vahvisti Kansallismuseo ja myöhemmin perustettu Suomen kansallispukuneuvosto.
Kansallispukumalleja on nykyisin koottuna yli 400 erilaista. Ne ovat asukokonaisuuksia, joihin kuuluvat tietyt osat. Muinaispuvut ovat oma kokonaisuutensa. Myös ne perustuvat tutkimukseen, mutta mukana on myös olettamusta. Muinaispukujen esikuvat ovat 1000-luvulta ja ne perustuvat hautalöytöihin. Haudoissa on voinut sen aikaisten korujen erittämän pronssihomeen suojaamana säilyä pieniä fragmentteja tekstiilikuiduista. Muinaispuvuilla on oma suosionsa. Moni myös muistaa presidentti Tarja Halosen käyttäneen Euran muinaispukua vuoden 2001 Linnan juhlissa.
Some nostaa suosiota
”Näkemykseni mukaan kansallispukujen suosio on noussut 2010-luvulta alkaen koko ajan. Uskon, että yksi syy siihen on pukujen näkyvyys somessa”, Kangas sanoo.
Taina Kangas pohtii myös isompia syitä suosiolle. Globalisaatio on synnyttänyt vastareaktion. ”Maailmassa tuntuu, että kaikki on netin myötä avoinna. Tiedämme kaikki paikat ja kaikki kulttuurit ja ollaan ikään kuin yhtä ja samaa massaa. Kansallispukujen suosio kertoo siitä, että ihmiset haluavat vastapainona tälle ilmentää omaa kulttuuriaan. Kertoa, mistä ovat kotoisin. Mikä olisi näkyvämpi tapa sille kuin pukeutua oman maakunnan tai paikkakunnan kansallispukuun?”
Lue koko juttu suomalaisista kansallispuvuista Koti ja maaseutu -lehden numerosta 4-5/2025.
