Artjärvellä maisema on pysynyt samanlaisena. 1600-luvulta samalla suvulla olleella tilalla sen sijaan puhaltavat uudet tuulet Anna Tukosen johdolla.
Anna Tukosesta voisi ajatella, että hän on ollut tilan emäntänä aina. Puhelias nainen osti artjärveläisen viljatilan isältään kuitenkin vasta neljä vuotta sitten. Nyt tilan arki pyörii muun päivätyön ohessa.
Artjärven peltomaisemissa vilja- ja hevostilaa pyörittävä 33-vuotias Anna on toki aina tiennyt, että hänestä tulee tilan emäntä. Se on ehkä se, mikä kuuluu asenteessa. ”Aina tiesin, että tulen jatkamaan. Koskaan en ole katunut”, hän sanoo.
Hän asuu itse parin kilometrin päässä tilan päärakennuksista, jonne tarkoitus on jossain vaiheessa muuttaa.
Kaikki muu muuttuu, maisema ei
1600-luvulta suvun hallussa olleella tilalla näkyvät sukupolvien jäljet. Aina se ei ole hyvä asia, Anna pohtii. ”Itselleni esteettisyys on tosi tärkeää. Huomaa, että aina ei ole menty ulkonäkö edellä.” Hän kertoo esimerkin tilan puretusta, puisesta päärakennuksesta, jota hän arvostaisi nyt valtavan paljon. Mutta asialle ei enää voi mitään, nyt pitää tehdä omannäköistä olemassa olevasta.
Yksi asia, jolle ei ole tehty suuria, on alueen upea maisema. Pellot on raivattu kauan sitten, eikä maisema ole juuri muuttunut. Artjärven metsiin on jätetty pieniä maamerkkejä vanhasta puustosta, ja alueelta on löydetty paljon muinaismuistoja.
Annan isä Antti Tukonen kertoo, että maisema on toki muuttunut, vaikka ei kovin paljon. ”Järvi on rehevöitynyt ja siellä on tehty ennallistamista.”
Alueella moni viljelysmaa on vesistöjen varrella, joka vaikuttaa myös maatalouden maisemaan.
”Isoin muutos on tietenkin eläinkannan muutos. Enää ei ole rantalaidunnusta juurikaan, se pusikoittaa maisemaa”, Antti pohtii.
Vaikka Artjärven, kuten lähes kaiken suomalaisen maaseudun, kylänraitti on hiljentynyt, on alue onneksi aktiivista. ”Lähellä on riittävästi isoja kaupunkeja”, Antti pohtii.
Lisää kehitettävää
Vaikka kylä on hiljentynyt, Annalla on paljon visioita tilan kehittämisestä. Hevoset pysyvät mukana, koska ne ovat niin suuri osa elämää. ”Mutta pitää olla realistinen, paljonko niitä voi olla.”
Tilan ympärille voisi kehittää myös matkailua hienon maiseman ympärille, Anna pohtii. Hänen miehensä Heikki on myös vahva ideoiden toteuttaja, ja he ovat yhdessä miettineet muun muassa sähköpyörien vuokrausta ja pyöräreittejä opastauluineen.
Matkailu voi alkaa ensi kesänä pienesti, sillä he veivät lähimetsään nollamökin, jota on tarkoitus vuokrata matkailijoille. ”Kallion, jossa mökki on, nimesin vaatimattomasti Annankallioksi”, nainen nauraa.
Hevosaluetta
Hevoset juoksevat Vilikkalanjärven rantamaisemissa Annaa vastaan. Emäntä kasvattaa suomenhevosia yhdessä siskonsa Ullan kanssa. Se on toimivaa yhteistyötä, eikä sido niin paljon aikaa kuin yksin kasvattaminen.
Artjärvi on suotuisaa hevostenpidolle. ”Tämä on oikeastaan hevosaluetta, täällä on tosi paljon maneeseja.”
Nyt hevoset laiduntavat järven rannalla. Se ei ole ollut aina itsestään selvää. Yhdessä vaiheessa tilalla kasvatettiin sikoja, ja samaan maisemaan oli vähällä nousta suuri sikala. ”Luojan kiitos että ei tullut sitä sikalaa”, Anna kiittelee.
Verkostojen rooli on suuri
Kaikessa maatilan hoidossa Anna korostaa, että perhe on tärkeässä roolissa. ”Isä auttaa paljon. Tukiverkosto on tosi hyvä.”
Annan ja hänen isänsä Antin puheissa nousee alueen yhteisöllisyys esiin. ”Apua ei ole ikinä vaikea saada. Täällä on edelleen vahva kyläyhteisö”, nainen kehuu.
Isänsä kanssa sukupolven vaihdoksen tehnyt tytär kiittelee, että vaihdos on sujunut hyvin. Suoranainen perhe saattaa ottaa yhteen, jos tarvetta on, mutta sitten taas sovitaan.
Anna onkin aina tiennyt, että haluaa jäädä kotitilalleen, näihin maisemiin.
Artjärven maisema-alue on säilyttänyt näihin päiviin saakka avoimen maisemakuvansa. Alueen järvet ja joet rantaniittyineen pilkahtelevat maisemassa. Kolmen järven ympärillä olevat laajat avoimet peltomaisemat ovat tyypillisiä Artjärvelle. Kuvaparissa tapahtuma maisemamuutos metsittyneenä maisemana ei onneksi ole alueella kovinkaan tyypillinen.
Auli Hirvonen
Maisema- ja luonnonhoidon asiantuntija
Etelä-Suomen Maa- ja kotitalousnaiset
JUTTU ON JULKAISTU KOTI JA MAASEUTU -LEHDESSÄ 3/2023.
