Ulla ja Tapio Hassisen luomutilan arki on vaihtelevaa. Leipä tulee mehustamisesta ja tuotteiden jalostuksesta. Lisäksi green care -toiminta tuo uutta elämää tilalle.
Lypsykarjasta luopuminen vuonna 2013 pani Ulla ja Tapio Hassisen pohtimaan uusia mahdollisuuksia yrittää. ”Emme halunneet tehdä suurta sadan lehmän navettainvestointia, joten piti miettiä, miten tilaa jatketaan ilman lehmiä”, Ulla Hassinen kertoo.
Hassisten luomutilalla Kiteen Ruppovaarassa on vanhastaan viljelty ruista, vehnää ja ohraa. Hernettä on viljelty yli 20 vuoden ajan. Lisäksi puutarhassa on omenatarha, jossa on 20 vanhaa omenapuuta.
Näiden perustalle ryhdyttiin rakentamaan karjan jälkeistä elämää. Entiseen navettaan on nyt remontoitu tuoremehupuristamo sosiaali- ja varastotiloineen sekä tilapuoteineen. Navetan päädyssä laitumen äärellä on tilat eläimille, jotka ovat osa green care -toimintaa.
Vilkas syksy mehustamolla
Hassisten mehustamolla on käynnissä neljäs kausi. Tapio Hassinen mehustaa pakastetuista mansikoista mehua. Iltapäivällä tulee omenaa naapurikunnasta Tohmajärveltä puristettaviksi.
Mehustamossa puristetaan mehuiksi oman tarhan omenat, yritysasiakkaiden marjat ja hedelmät sekä yksityisasiakkaiden puutarhojen anti.
”Mehua teimme harrastemielessä ensin itselle pienellä vesipainepuristimella, mutta, mutta todettiin, että tätähän voisi tehdä toisillekin,” Ulla kertoo.
Pohjois-Karjalassa rahtimehustamoita on kohtalaisen vähän, joten asiakkaita tulee eri puolilta maakuntaa. Mehustamolle onkin kysyntää.
”Viime kesä oli hyvä omenakesä meillä. Parhaimmillaan mehustimme 700 kiloa omenoita päivässä,” Ulla muistelee.
Jatkuvasyöttöisen hihnapuristimen puristusvoima on niin suuri, että mansikasta jää jäljelle kuiva patja.
”Tämänkin voisi hyödyntää kuivaamalla ja tekemällä marjajauhoa”, Ulla suunnittelee.
Mehustamolla on myös pastörointilaite, joka kytketään puristimeen. Mehu kuumennetaan 84 asteiseksi ja pussitetaan hanallisiin pusseihin.
Mehustuskausi on kohtalaisen lyhyt ja intensiivinen, omenoiden osalta se kestää elokuusta lokakuun loppuun. Pakastetuilla marjoilla voi mehustuskautta jatkaa pitemmälle.
Mehustamon lisäksi tilalla valmistetaan myös leipää. ”Aluksi leivoin uuden hirsitalon leivinuunissa oman pellon rukiista leipää aputoiminimellä Ullan Aito & Herkku”, Ulla kertoo.
Nyt mehustamo on kuitenkin monitoimitila, joka toimii myös leipomona. Siellä on naapurileipomolta hankittu kiviarina-kerrosuuni.
”Kuivat ja märät työt tehdään eri päivinä. Leipomispäivänä ei mehusteta”, emäntä korostaa.
Yritys voi olla monia eri asioita
Hassisten tila on hyvä esimerkki siitä, että maaseudun yritys voi olla hyvin monialainen ja toimeentuloa haetaan eri asioista”, korostaa MKN Itäsuomen yritysasiantuntija Johanna Rinnekari.
”Rahtimehupuristukselle löytyi tarvetta. Kysyntä on kasvanut ja mielenkiinto lisääntynyt, kun lähellä tuotetun ruoan arvo on kasvanut”, Rinnekari iloitsee.
Toisaalta moni perinteinen tuoremehuasema on lopettanut toimintansa.
Myös hernetuotteiden jalostus niveltyy osaksi kasvisproteiinitrendiä. Kasvisproteiinien kysyntä on kasvanut. Karelia à la Cartella sekä Vastuullista proteiinia pöytään -hankkeella on voitu parantaa markkinointia ja edistää myyntiä.
”Kaiken pohjalla on kuitenkin liiketoimintasuunnitelma, kannattavuuslaskelma ja rahoitussuunnitelma, joiden tekemisessä me autamme. Kun hakee rahoitusta, kaikki laskelmat ja suunnitelmat pitää olla viimeisen päälle kunnossa.”
LUE KOKO JUTTU KOTI JA MAASEUTU -LEHDESTÄ 7/2022.
