Valosaasteen määrä on kasvanut vauhdilla, myös Suomessa. Pohjois-Savosta Kaavilta löytyy tila, jossa pimeänsuojelu on sydämenasia.
Valosaaste eli häiriövalo ei ole ainoastaan suurkaupunkien ongelma. Tutkimusten mukaan jopa 80 prosenttia maailman ihmisistä elää alueilla, joilla taivas ei ole enää luonnostaan pimeä.
Sama ilmiö näkyy myös Suomessa, jossa keinovalon määrä on usealla paikkakunnalla jopa kaksinkertaistunut kymmenessä vuodessa. Jos haluaa nähdä yötaivaan luonnollisessa asussaan, on matkattava yhä kauemmaksi asutuskeskuksista, syrjäisiin saloihin ja korpiin.
Yksi tällainen paikka sijaitsee Kaavin Syrjävaarassa, Pohjois-Savon ja -Karjalan rajamailla.
Pimeys siirtyi syrjään
Syrjävaaran tilan isäntä Olli Reijonen ottaa vieraat vastaan loppusyksyn illankähmässä. Ajankohta vierailulle on otollinen. Muutamassa hetkessä hämärä muuttuu täydelliseksi pimeydeksi, joka pakottaa keinovaloihin tottuneen kaupunkilaisen varomaan askeliaan.
Turhat ulkovalot eivät kuulu Syrjävaaran tilan arkeen. Esimerkiksi kiinteiden ulkovalojen käyttö on alueella kiellettyä yöaikaan kokonaan.
”Pimeä katoaa hiljalleen maailmasta, noin kahden prosentin vuosivauhdilla. Valosaaste näkyy tännekin aiempaa selvemmin, kun uusivat Outokummun katuvalot kirkkailla ledeillä”, Reijonen sanoo taivaalla näkyvää kajoa osoittaen.
Reijonen on aidosti huolissaan valosaasteen vaikutuksista. Vuonna 2014 hän perusti tiluksilleen Pohjoismaiden ensimmäisen epävirallisen pimeänsuojelualueen, jonka kautta hän pyrkii lisäämään tietoutta tästä edelleen verrattain vähän tiedetystä ympäristöongelmasta.
Tilanne on Reijosen mukaan katastrofaalinen. Ympäri maailmaa vauhdilla kasvava valosaaste horjuttaa kokonaisia ekosysteemejä. Se häiritsee hyönteisten lisääntymistä, sekoittaa lintujen vuorokausirytmiä ja harhauttaa pimeässä suunnistavia eläimiä, kuten kilpikonnanpoikasia.
Valosaaste vaikuttaa meihin ihmisiin sekä välillisesti että suoraan. Erityisen haitallista on ilta-aikainen altistuminen sinisävyiselle, lyhytaaltoiselle valolle, joka huijaa elimistön luulemaan iltaa aamuksi. Käpylisäkkeen erittämän melatoniinin tuotanto häiriintyy, mikä voi pitkään jatkuessa lisätä riskiä unettomuudelle, masennukselle – ja myös aineenvaihdunnan häiriöille, kuten 2-tyypin diabetekselle.
”Useat tutkimukset viittaavat siihen, että yöaikainen keinovalo voi lisätä riskiä sairastua tyypin 2 diabetekseen. Erityisen ongelmallisia ovat niin sanotut päivänvaloledit, joiden värilämpötila on yli 3 000 kelviniä.”
Reijonen havainnollistaa asiaa konkreettisella esimerkillä.
”Kun valo jatkuu ja jatkuu pitkin iltaa ja yötä, ei palautumisvaihe pääse käynnistymään missään vaiheessa. Jokainen voi miettiä, mikä vaikutus sillä on elimistöön esimerkiksi 10 vuodessa.”
Suhtautuminen pimeään on muuttumassa
Olli Reijonen on perustanut Syrjävaaraan Pimeänsuojelualueen. Kiinnostus aiheeseen on kasvussa, mikä on Reijosen mukaan näkynyt myös Syrjävaaran kävijämäärissä. Pimeänsuojelualueen yhteydessä toimii vuonna 2019 perustettu matkailualan yritys Syrjävaara Good Night Oy, joka tarjoaa kävijöille esimerkiksi syksyisiä tähtiretkiä ja pimeävalokuvausta.
”Tänä syksynä kävijöitä on ollut enemmän kuin koskaan. Uskon, että pimeänmatkailulla on valtavasti kasvupotentiaalia niin Suomessa kuin maailmalla”, Reijonen kertoo.
90 hehtaarin kokoinen Syrjävaaran pimeänsuojelualue on oikea aarreaitta luonnosta, pimeästä ja astronomiasta kiinnostuneille matkailijoille. Alue koostuu kahdesta erillisestä kohteesta: noin puolen kilometrin päässä Kokkomäellä sijaitsevasta 14 hehtaarin Tähtipuistosta ja tilan vanhaan navettaan rakennetusta Pimeätaivaskeskuksesta.
Viisi vinkkiä pimeästä nauttimiseen
- Himmennä valoja kotona. Kirkasvalolamppu voi olla arjen pelastus kaamosoireiden keskellä. Viimeistään iltapäivällä lamppu kannattaa kuitenkin vaihtaa himmeämpään, sillä kirkas sininen valo voi aiheuttaa unirytmin viivästymistä.
- Tee pimeän taivaan retki lähimetsään. Yökävely lähimetsässä voi olla eksoottinen kokemus. Pimeässä tutut metsäpolut saattavat tuntua aluksi jopa pelottavilta, mutta kannattaa muistaa, että pimeänpelko on ihmiselle aivan luonnollinen suojelumekanismi.
- Käännä katse taivaalle. Tähtiharrastuksen ei tarvitse olla välineurheilua. Taivasta voi tutkailla paljain silmin vaikkapa kotipihalta tai mökkiterassilta käsin. Etsin aluksi yksi helppo kohde, kuten Orion tai Otava. Suuremmissa kaupungeissa toimii tähtitieteellisiä yhdistyksiä, jotka järjestävät kaikelle kansalle avoimia tähtinäytöksiä muutaman euron hintaan.
- Ota lapset mukaan pimeän ajan aktiviteetteihin. Menkää koko perheen voimin pihamaalle liikkumaan ja leikkimään. Pimeään iltaan sopiva nostalginen leikki on majakkaleikki, johon tarvitsette vain taskulampun ja pienen metsäisen alueen.
- Oleskele kotona pimeässä. Aamuisin ihminen tarvitsee valoa, mutta illalla on hyvä virittäytyä unitunnelmaan pimeässä. Luo kotiisi erityinen pimeän oleskelun huone, jossa voit rauhassa neuloa tai kuunnella vaikkapa äänikirjaa kynttilänvalossa. Kuuntelulistalle kannattaa laittaa Johan Eklöfin Maailma ilman pimeää, joka kertoo lyhyin kappalein valon ja pimeyden ikiaikaisesta rytmistä.
Lue koko juttu Koti ja maaseutu lehdestä numero 1/2026
