Maa- ja kotitalousnaisten Keskus viettää tänä vuonna 90-vuotisen taipaleensa juhlavuotta. Järjestön puheenjohtaja Mervi Mäki-Neste näkee yhteisen toiminnan järjestön tärkeimpänä tehtävänä.
”Yhteisöllisyys on ollut maaseudulla elintärkeää. Merkitys on jälleen koronavuosien jälkeen korostunut, kun näimme miten yhteinen tekeminen kärsi. Sulkutila maaliskuussa 2020 oli suuri shokki.”
Koronan ja taloustilanteen vuoksi toiminta suomalaisissa järjestöissä on nyt haastavassa tilanteessa. ”Koronasta toipuminen on yhä käynnissä. Joudumme tekemään paljon työtä järjestökentällä ja estämään tapahtuvaa passivoitumista.”
Lisäksi järjestölaiva kääntyy hitaasti, puheenjohtaja pohtii. Tarvitaankin positiivista otetta. ”Meillä on onneksi kunniakas, pitkä ja aktiivinen historia”, Mervi kehuu Maa- ja kotitalousnaisia.
Järjestö auttoi tutustumaan uuteen kotipaikkaan
Puheenjohtajalle itselleen Maa- ja kotitalousnaiset on tuonut merkitystä maaseudulla asumiseen. ”Minulla ei ole monen sukupolven taustaa Maa- ja kotitalousnaisena. Kun muutin Rautalammilta emännäksi mieheni maatilalle, MKN oli yksi niitä tahoja, jotka kiinnittivät minut kylään ja asuinympäristöön Alavudella.”
Mervi on toiminut järjestön puheenjohtajana vuodesta 2018 lähtien ja paikallisesti Etelä-Pohjanmaalla jo lähes 25 vuotta. ”Mutta järjestön ikä on paljon vanhempi. 90 vuotta on pitkä aika toimia. Moni asia on muuttunut, mutta voimme olla tyytyväisiä siihen mitä meillä nykyisin on.”
”Me suomalaiset olemme aika etuoikeutetussa asemassa. Läheskään kaikissa maailman maissa ei ole itsestäänselvyys, että yksityishenkilö voi omistaa maata, saatikka viljellä sitä.”
Ei vastakkainasettelulle
Mervi liputtaa sekä maaseudun että kaupungin puolesta. Niitä ei hänen mukaansa voi eikä kannata erottaa toisistaan. ”Maaseutu tuottaa meille ruoan, mutta kaupunkilaiset tuovat rahaa maaseudulle. On kakkoskoteja ja matkailua”, hän summaa.
Puheenjohtajan mukaan molemmilla osapuolilla on parantamista siitä, miten voisimme kunnioittaa toisiamme. ”Jokainen on tehnyt oman valintansa. Toinen haluaa asua kaupungissa ja toinen rakentaa elämää maaseudulla. Yhteisöllisyyden kautta pääsisimme tässä kahtiajaossa eteenpäin”, hän uskoo.
”Mielestäni yksi hienoimmista lauseista, jolla maaseudun ja kaupungin välistä eroa kuvataan, löytyy Mikko Alatalon laulusta Kiiminkijoki. Siinä lauletaan: Jumala maaseudun loi, ihminen kaupungin.”
Mervi itse saa voimaa kiireiseen emännän arkeensa avovesiuinnista ja koirastaan – ja myös kaupunkien tarjoamasta kulttuurista. Ahkera kulttuurinkuluttaja on ottanut ilon irti koronan jälkeen.
Mutta lopulta, oman tilan elämää voita mikään. ”Olen sosiaalinen erakko. Tykkään olla asioissa mukana, mutta viihdyn itsekseni”, hän kuvailee.
”Maaseutu on minulle koti.”
