Hyppää sisältöön

Hämäläisiä maisemia melkein kuin ennen

Kun Sääksmäen ja Tarttilan valtakunnallisesti arvokkaalla maisema-alueella Pirkanmaalla nousee Huittulanharjun päälle ja katsoo sieltä alas Vanajavedelle, maisemat näyttävät hämmästyttävän samalta kuin 100 vuotta sitten.  

Tämän kuvaparin tuore kuva on otettu alkuperäistä kuvauspaikkaa korkeammalta.

”Jos olisimme menneet täsmälleen samaan kohtaan, josta vanha kuva on otettu, emme näkisi sieltä mitään. Vastassa olisi tiheää kasvillisuutta, joka estää näkymän”, MKN Etelä-Suomen maisema-asiantuntija Laura Puolamäki kertoo.

Museoviraston alkuperäinen kuva on oletettavasti otettu 1920-luvulla.

Vaikka näkymä on ummessa vanhan kuvauspaikan kohdalta, katselee asiantuntija maisemakokonaisuutta tyytyväisenä. ”Maisema on säilynyt koko laajalla maisema-alueella erittäin hyvin. On hyvin harvinaista, että kylärakenne säilyy näin yhtenäisenä, koska isojaon aikana kylät tavallisimmin hajosivat. Täällä tiet, pellot ja talot ovat pysyneet paikoillaan satoja vuosia kylän syntymästä asti.”

Martina Motzbäuchelin vuonna 2021 ottama ilmakuva. Tiheä kasvillisuus esti näkymän paikalta, josta vanha kuva oli otettu.

Maiseman perusrakenne on Puolamäen mukaan säilynyt siksi, että viljely on jatkunut alueella ja sinne on jääty asumaan.

”Niin kauan kuin ihmiset käyttävät tätä maisemaa alkuperäisiin tarkoituksiinsa, se säilyy tämän kaltaisena.”

Laiduntajat hoitavat maisemaa

Tarttilan-Sääksmäen maisema-alueella on myös laidunmaita. Niitä hoitaa Annilan tilan Angus-karja.

”Laidunnus on meille tärkeää. Siitä saatavat lisätuet parantavat emolehmätuotannon kannattavuutta. Se myös antaa laidunnuskauden ajaksi ruoan eläimille”, Lauri Annila kertoo. Hän on sääksmäkeläisen vanhan kantatilan isäntä yhdeksännessä sukupolvessa.

Maisema-asiantuntija on vaikuttunut siitä, miltä Annilan laidunnetulla perinnebiotoopilla näyttää. ”Täällä on eri-ikäistä ja monipuolista puustoa. Se hyödyttää sekä karjaa että luontoa. Erityisesti kuoriaiset tykkäävät sorkitusta maasta ja lehmänläjistä.”

Kun on paljon hyönteisiä, myös linnuilla on ruokaa. Yksi asia vaikuttaa aina toiseen. ”Perinnemaiseman lajisto säilyy monimuotoisena, kun aluetta laidunnetaan. ”

”Tässähän ollaan pitkän jatkumon äärellä. Kun puhutaan kulttuurimaisemasta, johon perinnebiotoopit lukeutuvat, ollaan ihmisen muokkaamassa maisemassa. Maisema on syntynyt siten, että ihminen on tullut alueelle ja alkanut elää siinä ja muokata sitä omiin tarpeisiinsa. Ihmisen toimia tarvitaan myös siihen, että maisemat säilyvät”, Laura selittää. 

Lauri Annilan tilalla kasvatetaan emolehmiä, jotka viettävät kesäkaudet maisema-alueen laitumilla. Annilan laidunkarja huolehtii siitä, että perinnebiotoopin lajisto säilyy monimuotoisena.

Maisemat kiinnostavat

Sääksmäen-Tarttilan valtakunnallisesti arvokas maisema-alue ulottuu harjumuodostelman molemmille puolille. Huittulan lisäksi siihen kuuluu myös Rapolan kylä. Alueella tiedetään olleen asutusta jo rautakaudella.

”Rapolanharju on Suomen suurin linnavuori. Täällä voi nähdä muun muassa merkkejä tulisijoista ja asuinpainanteista, joissa lepovuorossa olevat linnavuoren puolustajat ovat huilanneet”, Rapolanharjun opas Asta Santti kertoo. Hän on syntyjään muutaman kilometrin päästä.  

Komeimman maiseman kohdalla hän kertoo, että eläväisimmätkin lapset pysähtyvät paikalleen katsomaan puiden välistä avautuvaa upeaa näkymää.

”Miksi lähteä merta edemmäs kalaan, kun meillä on näin kauniita paikkoja täällä Suomessakin? Onneksi maiseman ja luonnon arvoja sekä suomalaisten omaa historiaa arvostetaan koko ajan enemmän ja enemmän”, opas sanoo tyytyväisenä.  



LUE LISÄÄ MUUTTUVISTA MAISEMISTA KOTI JA MAASEUTU -LEHDESTÄ

Jaa somessa:

Sinua saattaa kiinnostaa

Tilaa Koti ja maaseutu!

Lehti täynnä elämänmakuisia tarinoita, maaseudun iloa, maisemaa ja yrittäjyyttä. Tilaa heti itselle tai ystävälle.

Tilaa lehti

Lukijakilpailu

Kerro meille mitä pidit uusimmasta Koti ja maaseutu -lehdestä.

Arvomme vastanneiden kesken erilaisia palkintoja.

Osallistu kilpailuun