Taidemaalari Eero Järnefelt maalasi kaksi kuuluisaa teostaan Muuruvedellä Pohjois-Savossa. 130 vuotta myöhemmin kyläläiset päättivät sen innoittamana tuotteistaa taiteilijaillallisen.
Kylätalolla käy kuhina elokuisena iltana. Yläkerrassa näyttelijät napittavat roolipukujaan. Maskeeraaja tekee viime silauksia hiuspinneineen ja meikkipuikkoineen. Alakerrassa kotikaljaa kaadetaan kannuihin kun hiukopalat, eli ruisleivät savulihan ja sienisalaatin kera, ovat jo odottamassa tarjoilua. Muuruvedellä on alkamassa kylätoimijoiden ja yrittäjien järjestämä taiteilijaillallinen, ensimmäinen laatuaan.
Lähtökohtana tarina ja tarjottavat
Muuruvedellä on jo aiemmin tuotteistettu Kehittämisyhdistys Kalakukko Four Seasons Derby -hankkeen tukemana juhannusjuhlat. Sittemmin paikalliset yrittäjät alkoivat yhdessä miettiä, miten voisivat edelleen elävöittää paikkakuntaa ja houkutella matkailijoita. Hanketyöpajassa tuli esille Eero Järnefelt. Hän maalasi aikoinaan kuuluisat teoksensa Lehmisavu ja Heinäkuun päivä juuri Muuruvedellä.
Taiteilija sai samana kesänä teosten valmistumisen kanssa ensimmäisen lapsensa yhdessä Saimi-vaimonsa kanssa. Heidän luonaan vieraili maamme eturivin taiteilijoita, joten savolainen maalaiskylä oli tuolloin tunnettu kulttuuripiireissä.
”Tuli ajatus, että jospa taiteilijat illastaisivat ja olisivat yleisön seurassa”, Muuruveden Kyläyhdistys ry:n puheenjohtaja sekä ravintola- ja pitopalveluyrittäjä Jari Korhonen sanoo.
Ajatus ei jäänyt siihen, vaan Korhonen alkoi suunnitella tarjottavia. Hän kertoo, että lähtökohtana olivat ruuat, joita tarjottiin vieraille 1800-luvulla. Lopulta myös sesonkiin sopiva marjaisa britakakku päätettiin ottaa tarjottavien joukkoon, vaikka se kyseiseen aikaan oli harvinainen herkku.
Teatteria pitkään harrastanut Maila Lonkila sai puolestaan vastuulleen laatiaohjelman. Hän oli muutama vuosi aiemmin kirjoittanut Järnefeltistä näytelmän, joka pohjautuu Tatu Kokon Heinäkuun päivä -kirjaan. Näytelmästä työstettiinkin kohtauksia illallista varten. Vaikka aihe oli Lonkilalle perin pohjin tuttu, haasteitakin oli.
”Jari puhuu ruokaa, ja minä puhun teatteria, ja sitten ne pitäisi saada yhteen”, Lonkila kuvailee hymyillen yhteistyötä ennen kuin kiirehtii näyttelijöineen aloittamaan esitystä.
Savolaista herkkua myös korville
Kun illallisvieraat asettuvat istumaan, emäntäpiikaa esittävä Anu Jestoi kehottaa kohottamaan alkumaljat. ”Kastellaanhan ensin kurkkua.”
Siitä pitäen kertomus ja ruokailut lomittuva toisiinsa. Eräänkin kohtauksen lopussa torpparinakkaa näyttelevä Riitta Heikkinen pyytää poikaa tuomaan ”kokkelpiimäastia lähteestä, niin piästää syömää.” Alkumaljan ja hiukopalan lisäksi illallisella tarjoillaan kalakukkoa, tilliperunoita, persiljaporkkanoita ja särpimenä siis kokkelipiimää. Jälkiruokana on uunijuustoa lakkahillon kera ja lopuksi vielä kahvia ja britakakkua.
Ruokailujen välissä näyttelijät kuljettavat tarinaa eteenpäin. Ranskanmaalta Savoon maalaamaan saapunut Järnefelt kummastuttaa kyläläisiä, kun hän pasteeraa ja tiirailee taulunkehyksien läpi maisemia. Hän suostuttelee torpparinväkeä järjestämään kaskenpolton. Emäntäpiika kertoo, kuinka taiteilija yrittää sommitella lehmiäkin, mutta ”eihän ne juuttaat osanneet asettua”.
Loppukohtauksissa esitellään jo Järnefeltin valmiita teoksia, ja juodaan rotinakahveja vierailulle saapuneiden Jean Sibeliuksen ja Aino Järnefeltin seurassa. Kun esitys päättyy, yleisö nousee ylös taputtamaan.
Kylillä on osaamista
Itä-Suomen maa- ja kotitalousnaisten ruoka- ja yritysasiantuntija Marja Niskanen on muiden mukana tarjoilemassa illallista.
”Kun pilotoidaan uutta tapahtumaa, haluan käytännössä nähdä, miten kaikki sujuu”, tapahtumaa kyläläisten kanssa kehittänyt Niskanen sanoo.
Hän kertoo huomanneensa, kuinka vieraat viihtyivät. Hänen mielestään myös ruokailun ja ohjelman yhteensovittaminen onnistui. Kehitettävää oli puolestaan siinä, että vieraat voisi ottaa vastaan vanhaan malliin pukeutuneena. Ja jos taitelijat hyvästelisivät vieraansa lopussa, elämys olisi vieläkin suurempi.
Illallisvarauksia vastaanottanut Maritta Nordberg iloitsee, kun somessa ja lehti-ilmoituksin mainostettu tapahtuma herätti paljon kiinnostusta. Illallisen noin viisikymmentä paikkaa myytiin loppuun, ja Nordbergille kertyi pitkä lista ennakkoilmoittautuneita uutta illallista varten.
Hän kiittelee vielä maa- ja kotitalousnaisten asiantuntijaa tapahtuman onnistumisesta. ”Tällaisilla pienillä kylillä pystytään vaikka mihin, kun saadaan tukea organisointiin. Marja on tuonut sen kokemuksen, miten tapahtumia viedään eteenpäin ja miten paketti rakennetaan.”
”Onnistuneet tapahtumat tuo mielihyvää ja hyvää henkeä. Ja se taas innostaa seuraaviin projekteihin”, Nordberg sanoo.
