Kaakatusta, siipien läpytystä, laumanvartijakoiran kumeaa haukkumista. Tällaisia äänimaisemia voi kuulla Hauhalan hanhifarmilla, jonka pihalla tallustaa useampi tuhat kesyhanhea. Se on Suomen ainoa hanhenlihaa tuottava hanhifarmi.
Virpi ja Antti Rantalainen perustivat hanhitilan 25 vuotta sitten. Siinä ajassa on suomalaisittain harvinainen kotieläin tullut emännälle ja isännälle tutuksi – ja rakkaaksi.
Kun lypsykarja jäi aikoinaan Antin kotitilalta pois, oli aika hakea omaa suuntaa. Virpi oli tutustunut hanhien kasvatukseen aiemmin ja kiinnostunut tuotannosta. Ensimmäisenä kesänä tilalle muutti 700 hanhea. Nyt, neljännes vuosisata myöhemmin, Hauhalassa Mikkelin lähellä, taapertaa 5000-6000 hanhea vuodessa. On munivia emohanhia ja lihaksi teurastettavia hanhia. Muutama laumanvartijakoira huolehtii, että parvet pysyvät pedoilta turvassa.
Koko ketju omassa pihassa
Hauhalan hanhet myydään pääosin ravintoloihin ja vähittäiskauppoihin. Vaikka korona-aika lisäsi kiinnostusta suoramyyntiä kohtaan, ei tilalta myydä suoraan kuluttajalle tuotteita. Kerran vuodessa Rantalaiset järjestävät avointen ovien päivän, jotta kuluttaja pääsisi tutustumaan hanhien elämään.
Tärkeintä Virpille ja Antille hanhien tuotannossa on vastuullisuus ja se, että kaikki langat ovat omissa käsissä. Hanhet syntyvät ja kuolevat omalla tilalla. ”Näin voimme taata tuotteen laadun ja eläinten hyvinvoinnin”, Virpi kertoo.
Tilan pihassa on oma teurastamo, johon hanhet voivat parhaimmillaan kävellä itse. ”Niitä ei tarvitse viedä pitkän matkan päähän, mikä vähentää eläimen stressiä.”
Virpi kertoo, että oman teurastamon perustaminen on todella vaikeaa ja vaatii paljon perehtymistä eri lainsäädäntöihin. ”Eläinten hyvinvoinnin kannalta se oli kuitenkin meille oleellista.”
Tilan rakennuksiin kuuluu myös hanhenkasvatushalli, hautomo ja erilaisia laidunalueita.
Tuotantoketju pysyy omalla pihalla ja pariskunnan työnajakokin on selvä: Antti hoitaa maataloustyöt, lintujen hoidon ja teurastukset, Virpi valmistaa pateet ja muut tuotteet, hoitaa myyntiä ja taloutta.
”Mutta kumpikin on kaikista asioista perillä, ja yhdessä mietitään ja puhutaan”, Virpi sanoo.
Ulkoilua omassa parvessa
Hanhet viettävät koko elämänsä omassa parvessaan. Linnut ulkoilevat läpi vuoden keväistä ulkonapitokieltoa lukuun ottamatta. Kiellolla pyritään estämään lintujen tartuntatauteja, ja sen pituuden määrittelee muuttolintujen tahti.
Hanhenpoikasia syntyy keväällä kymmenen päivän välein. ”Tämä ajoitetaan hautomokoneen avulla”, Virpi kertoo. Untuvikot viettävät neljä viikkoa sisällä ja pääsevät sitten ulos laitumille.
Pääosa hanhista kasvatetaan teurastettaviksi, mutta osa on munivia emoja. Jos uusia munintaemoja tarvitaan, niitä haetaan ulkomailta, koska Suomessa ei ole saatavilla sopivaa eläinainesta. Hanhi munii vielä vanhanakin, ja moni Hauhalan hanhiemo on yli kymmenvuotias.
Koko hanhi käytetään
Virpille ja Antille on tärkeää, että hanhen tuotannossa pystytään käyttämään koko hanhi hyödyksi. Hukkaa ei juuri synny, ja sitä Virpi kertoo työstävänsä koko ajan uudella reseptiikalla.
Teurastuksen jälkeen linnusta saadaankin paisteja, leikattuja rinta- ja koipipaloja ja leikkolihaa. Arvokkaimpia, etenkin ravintoloitsijoiden himoitsemia tuotteita, ovat sydän, maksa ja kivipiira. Hanhista valmistetaan muiden muassa pateeta ja säilykkeitä. Hanhenrasva menee ravintoloitsijoille ja jopa kosmetiikkateollisuuteen. Höyhenet käytetään kotimaisten tyynyjen ja peittojen täytteeksi.
Munat kiinnostaisivat kuluttajia, mutta munien keruuta rajaa se, että tilan oma poikastuotanto täytyy turvata.
LUE KOKO JUTTU KOTI JA MAASEUTU -LEHDEN NUMEROSTA 6/2022
