Vaivaisenluun hoito on sitä tehokkaampaa, mitä varhaisemmassa vaiheessa se aloitetaan. Sopivilla kengillä ja jalkajumpalla pääsee jo pitkälle.
Vaivaisenluun leikkausta on pidetty taikakeinona, joka poistaa vaivan tuosta vain, eikä muuta hoitoa tarvita. Jopa 20 prosenttia leikatuista vaivaisenluista uusiutuu. Taustalla on usein vajavainen kuntoutus.
Jalkaterapeutti Sami Peston mukaan moni hakeutuu leikkaukseen vain kosmeettisista syistä. Leikkaus ei kuitenkaan yksin riitä, vaan tarvitaan myös kuntoutusta. Hän on huomannut, että leikkaukselta voi välttyä hankalissakin tilanteissa hyvillä ohjeilla ja motivaatiolla.
”Asiakkaan on itse oltava aktiviinen, noudatettava harjoitusohjelmaa ja vähennettävä huonojen kenkien käyttöä. Naisten ongelmana on usein turhamaisuus. He haluavat käyttää kapeita kenkiä, vaikka tietävät niiden tuhoavan jalat.”
Mikä vaivaisenluu on?
Vaivaisenluu on ikävä vaiva. Se voi aiheuttaa kipua, jarruttaa kävelyä ja hankaloittaa kenkien käyttämistä.
Isovarpaan tyvi kuumottaa ja punottaa. Ensimmäinen jalkapöydän luu kääntyy vähitellen ulospäin toista jalkaa kohti ja isovarvas sisäänpäin kohti muita varpaita. Virheasento aiheuttaa sen, että isovarpaan tyvinivel menee osin sijoiltaan ja päkiä alkaa levetä. Jalan sivuun, ukkovarpaan kohdalle alkaa kehittyä kyhmy: luukasvama. Kyse on vaivaisenluusta.
Alttius saada vaivaisenluu periytyy, mutta Pesto muistuttaa, ettei kukaan synny vaivaisenluun kanssa, vaan se kehittyy ajan mittaan. Taustalla on aina jalan toimintahäiriö.
Nuorikin voi saada vaivaisenluun. Esimerkiksi nuorten suosimat kapeakärkiset Nike-lenkkarit eivät sovi läheskään kaikille. Ne voivat aiheuttaa vaivaisenluun. Myös korkokenkien ahkera käyttö saattaa johtaa vaivaisenluun syntymiseen.
Hyvissä kengissä on riittävästi tilaa jalan liikkua ja ne ovat tarpeeksi leveät. Korkoa ei juurikaan ole. Jalan lihakset tarvitsevat tilaa venyä ja supistua. Jos tämä ei ole mahdollista, lihakset eivät ennen pitkää jaksa kannatella enää päkiää ja se leviää.
”Jos niska laitetaan kymmeneksi vuodeksi niskatukeen, niskalihakset rapistuvat, eivätkä enää jaksa kannatella päätä. Sama tapahtuu jaloille liian pienissä ja kapeissa jalkineissa.”
Vaivaisenluu on noin kymmenen kertaa yleisimpi vaiva naisilla kuin miehillä. Naisilla on usein joustavampi kudosrakenne, joka voi altistaa vaivaisenluun synnylle. Myös raskaudet vaikuttavat jalkaterään ja kengän koko kasvaa.
Milloin leikkaukseen?
Leikkaus saattaa olla tarpeen, jos vaivaisenluun kulma on hyvin voimakas ja luu on kasvanut paksuksi. Oleellista on kuitenkin se, onko jalka niin kipeä, että se haittaa arjen toimintaa.
Kulman ja kivun lisäksi kolmantena mittarina käytetään sitä, liikkuuko isovarvas. Aina varvas ei taivu joko kivun tai nivelen huonon kunnon vuoksi.
”Vaivaisenluu voi olla hyvin pahan näköinen ja siinä on iso kulma, mutta se ei silti ole kipeä, eikä se haittaa arjen toimintoja. Silloin leikkausta ei välttämättä tarvita. Vaivaisenluun eteneminen on tärkeä pysäyttää mahdollisimman aikaisessa vaiheessa.”
Apukeinoja löytyy
Vaivaisenluuta voi hoitaa liikkuvuus- ja voimaharjoittelun ohella erilaisilla apuvälineillä ja mobilisoimalla. Vaivaisenluuta voi hoitaa myös teippaamalla ja erilaisten varpaaseen kiinnitettävien välineiden avulla. Jalkaterapeutit valmistavat esimerkiksi yksilöllisiä varpaidenoikaisijoita, jotka voivat ehkäistä vaivaisenluun pahenemista.
Normaalisti isovarpaan tyvinivel taipuu kävellessä. Vaivaisenluu jäykistää sen. Tyvinivelen mobilisointi – eli liikuttelu ja venyttäminen – lisää nivelen liikkuvuutta ja kipu helpottuu.
Vaivaisenluun tuet ovat passiivista hoitoa, joiden paras apu on kivunlievityksessä. Jalkaa on liikuteltava.
Säännöllinen jalkajumppa ja varvasjumppa ovat tehokkaita keinoja vaivaisenluun hoitoon. Yleensä vaivaisenluun ympärillä olevat lihakset ovat heikkoja. Niiden vahvistaminen on tärkeää. Voimaharjoittelun avulla jalkaa jaksaa pitää paremmassa asennossa, jolloin vaivaisenluun kulma pienenee.
”Jos harjoitteleminen tekee kipeää, kannattaa käydä jalkaterapeutilla, joka katsoo sopivat liikkeet, joita kipu ei estä. Jos kyse on vain lihasten heikkoudesta, harjoittelulle ei ole estettä”, sanoo jalkaterapeutti Sami Pesto.
Lisää aiheesta: jalkapaiva.fi
Lue koko juttu jumppaohjeineen lehdestä 3/24, jonka näköisversio löytyy täältä
