Toisen puolesta asioivalla riittää hoidettavaa, mutta onneksi palveluiden digitalisointi sujuvoittaa urakkaa. Avun tarpeesta kannattaa puhua avoimesti ja etukäteen puolin ja toisin.
Elämässä tulee todennäköisesti vastaan tilanteita tai ajanjaksoja, jolloin omien asioiden hoitaminen ei heikentyneen terveyden vuoksi onnistu. Tyypillisesti näin voi käydä ikääntyessä, mutta sairaus tai vammautuminen saattaa osua myös nuoremman kohdalle. Tällaisia hetkiä helpottaa, jos läheinen ja luotettu ihminen ottaa hoitaakseen esimerkiksi raha- ja terveysasioita pidemmäksi tai lyhyemmäksi ajaksi.
Puolesta-asioinnin tavoista ja välineistä kannattaa sopia hyvissä ajoin siitäkin huolimatta, että ikävistä asioista puhuminen ei ymmärrettävästi houkuttele. Kun valtuudet ovat kunnossa, muun muassa terveydenhuollon asioita ja apteekkikäyntejä voi hoitaa sujuvasti esimerkiksi puolison tai oman vanhemman puolesta.
Monet asiat hoituvat sähköisesti
Viime vuosina vauhdilla yleistyneet sähköiset verkkopalvelut auttavat yhä useammin myös toisen puolesta asioivaa. Esimerkiksi OmaKannassa Suomi.fi-valtuuden saanut läheinen voi pyytää reseptin uusimista, katsoa laboratoriotutkimusten tuloksia ja lukea terveydenhuollon käyntikirjauksia.
Sähköisiä asiointipalveluja on käytössä myös julkisen ja yksityisen terveydenhuollon eri toimijoilla. Niissä on kuitenkin vielä alueellisia sekä toimija- ja tilannekohtaisia eroja, eikä esimerkiksi ajan varaaminen lääkäriin välttämättä onnistu.
Valtuuttamismenettelyt ja muut yksityiskohdat kannattaa aina tarkistaa asiointipalvelusta. Esimerkiksi Maisa-palveluun, jota voivat käyttää muun muassa Helsingin sekä Vantaan ja Keravan hyvinvointialueiden asukkaat, voi antaa läheiselle eri laajuisia valtuuksia. Valtuutetulle voi antaa täydet oikeudet, ajanvaraus- ja viestioikeuden tai pelkästään lukuoikeuden. Maisassa annetut valtuudet eivät kuitenkaan kelpaa muissa järjestelmissä.
Sähköinen valtakirja helpottaa apteekkiasiointia
Apteekkiasioiden hoitaminen toisen puolesta helpottui vuonna 2019, kun aiempien tapojen rinnalle tuli käyttöön sähköinen valtakirja. Apteekkiasiointivaltuutus annetaan Digi- ja väestötietoviraston tuottamassa Suomi.fi-verkkopalvelussa.
Valtuutettu voi olla kuka tahansa luotettava henkilö. Valtuuksia annetaan tyypillisesti puolisoille tai ikääntyneiden henkilöiden aikuisille lapsille, mutta apteekkiasioita voi hoitaa yhtä hyvin vaikka naapuri.
Suomi.fi-valtuudella asioivan lääkkeen noutajan ei enää tarvitse esittää lääkkeen saajan Kela-korttia tai reseptin potilasohjetta. Riittää, kun tietää valtuuttajan henkilötunnuksen. Lääkkeiden noutajan henkilöllisyys ja asiointioikeus tarkistetaan apteekissa.
Kaikissa apteekeissa voimassa oleva digitaalinen valtuutus antaa lääkeostosten lisäksi muitakin oikeuksia. Valtuutettu voi esimerkiksi pyytää reseptien uusintaa ja mitätöidä niistä tarpeettomia. Valtuuden voimassaoloajan voi itse määritellä, mutta maksimissaan se on 25 vuotta.
Alaikäisen lääkkeiden noutoon valtuutusmenettelyjä ei tarvita. Lääkkeet saa lapsen henkilötunnuksella ja huoltajuus tarkistetaan apteekissa väestötietojärjestelmästä. Tämä on kätevää esimerkiksi tilanteessa, jossa lapsen Kela-kortti sattuu olemaan kriittisellä hetkellä puolison lompakossa.
Alaikäisen tiedot huoltajille vaiheittain
Alaikäisen huoltajat saavat lähtökohtaisesti asioida lapsensa puolesta ilman erillisiä valtuuksia. Sähköisissä palveluissa haasteita voivat kuitenkin joissain tapauksissa aiheuttaa esimerkiksi osoitetietojen luovuttamista rajoittavat turvakiellot sekä eronneiden vanhempien huollonjakosopimukseen tehdyt kirjaukset.
OmaKanta laajeni vuonna 2016 koskemaan myös alaikäisiä, mutta aluksi yli 10-vuotiaiden huoltajilla ei ollut pääsyä lapsensa tietoihin. Myös monissa muissa terveydenhuollon sähköisissä palveluissa ikäraja asetettiin OmaKannan mallin mukaan kymmeneen ikävuoteen. Ikärajojen taustalla on potilaslaista nouseva ajatus, jonka mukaan alaikäiselläkin on laaja itsemääräämisoikeus hoitoonsa ja tietojensa luovuttamiseen.
Vuodesta 2020 vanhemmat ovat nähneet OmaKannassa myös 10–17-vuotiaiden lastensa tietoja, mikäli päätöskykyinen lapsi ei ole sitä joiltain osin kieltänyt. Arvion päätöskykyisyydestä tekee ammattilainen ja arviossa otetaan huomioon paitsi lapsen kehitysvaihe, myös hoidettavan asian laatu.
Pullonkaulana voivat tosin edelleen olla potilastietojärjestelmät. Kaikkialla Suomessa tarvittavia muutoksia ei ole vielä tehty, eikä huoltaja välttämättä voi hoitaa OmaKannassa yli 10-vuotiaan lapsensa asioita. Sama ongelma saattaa koskea muitakin terveydenhuollon sähköisiä palveluja.
Suomi.fi – valtuus avaa monet ovet
Toisen puolesta asioita hoitavalla läheisellä tulee vastaan yllättävän paljon setvittävää. Osaltaan urakkaa helpottaa se, että apteekkien ja monien terveydenhuollon toimijoiden lisäksi useat muutkin tahot hyödyntävät sähköisissä palveluissaan Suomi.fi-valtuuksia.
Esimerkiksi esitäytetyn veroilmoituksen tarkistaminen ja täydentäminen sekä monet Kela-asiat hoituvat Suomi.fi-valtuuksien nojalla. Pankki- ja vakuutuspuolella on kuitenkin käytössä vielä omat valtakirjamenettelynsä. Ne kannattaa selvittää suoraan pankeista ja vakuutusyhtiöistä.
Suomi.fi-palvelussa valtuuttaminen on helppoa, etenkin jos valtuuttajalla on verkkopankkitunnukset. Sähköisen valtakirjan tekeminen on silti mahdollista myös avustetusti esimerkiksi tilanteessa, jossa valtuuttajalla ei ole digitaitoja tai vahvan tunnistautumisen välinettä.
Ennakoi tuen tarve!
- Erilliset valtakirjat vastaavat enemmän tämän hetken haasteisiin. Tulevaan kurkottaa enemmän ns. edunvalvontavaltuutus. Se on asiakirja, jossa määrittelet, kuka hoitaa asioitasi silloin, kun et siihen itse kykene.
- Edunvalvontavaltuutus on eri asia kuin edunvalvonta, joka on byrokraattisempi ja siten raskaampi tapa huolehtia toisen henkilön asioista.
- Edunvalvontavaltuutus kannattaa tehdä piironginlaatikkoon vaikka saman tien, sillä kuten muidenkin valtuuksien kohdalla, tekijän on ymmärrettävä, mitä asiakirja käytännössä tarkoittaa.
- Edunvalvontavaltakirja säilytetään itsellä mahdollista tulevaa tarvetta varten. Edunvalvontavaltuutettu hakee valtuutuksen vahvistamista Digi- ja väestötietovirastolta vasta sitten, kun valtuuttaja ei enää pysty huolehtimaan valtuutuksessa määrittelemistään asioista.
- Tällä hetkellä edunvalvontavaltuutettu ei voi vielä hoitaa valtuuttajan asioita sähköisesti, mutta tähän on tulossa muutos lähivuosina.
Jutussa asiantuntijoina Tuuli Krekelä Digi- ja väestötietovirastosta sekä Mari Holmroos Kelasta.
