Suomenlinna kutsuu ympäri vuoden

Ihmiskäsi muovasi karusta luonnonmaisemasta Suomenlinnan erikoislaatuisen maisemakokonaisuuden. Linnoitussaaren kulttuurihistoriallisesti arvokkaat maisemat muuttuvat hillitysti, mutta kasvava kävijämäärä ja muuttuva ilmasto tuovat mukanaan haasteita.

Suomenlinna on tärkeä osa merellisen Helsingin kansallismaisemaa ja yksi Suomen suosituimpia käyntikohteita. Avaria merinäkymiä ja linnoitussaaren rakennuksia sekä monimuotoista luontoa ihastelee vuosittain noin miljoona kävijää.

Suomenlinnan hoitokunnassa yli 30-vuotisen työuran tehnyt ja saarella 15 vuotta asunut Heikki Lahdenmäki tuntee Suomenlinnan maisemat läpikotaisin. Hän kertoo, että saari on jaettu erilaisiin hoitovyöhykkeisiin, joissa jokaisella on omat erityispiirteensä. Esimerkiksi rannoilta ja linnoitusvyöhykkeeltä poistetaan isompi kasvillisuus näkyvyyttä peittämästä. Näin on tehty jo linnoitusaikana, jotta vihollisen saapuminen havaittaisiin ajoissa. Sisäsaaren puistoissa, kasarmeilla ja muulla rakennetulla vyöhykkeellä saavat isommatkin puut ja pensaat kasvaa, mutta niitäkin hoidetaan tavoitteellisesti, jotta kasvillisuus ei rehevöityisi liikaa.

Auringonpalvojat kuluttavat dyynejä

Saaren etelärantoja kiertävät korkeat hiekkavallit, joita venäläiskauden aikaan rakennettiin uusille tykeille, jotka olivat liian raskaita linnoitusvyöhykkeen muureille. Vallien nykyinen käyttö kuluttaa dyynimaisemaa.

”Sotilaat pysyivät vallien suojissa, mutta nykyään ihmiset kulkevat vallien päällä ihastelemassa maisemia. Erityisesti auringonpalvojat ja nuoriso kulkevat valleilla omia reittejään, jolloin muodostuu polkuverkostoja, jotka rankkasateella lähtevät valumaan ja aiheuttavat eroosiota herkässä vallirakenteessa”, Lahdenmäki kertoo.

Muuttuva ilmasto haastaa

Suomenlinnan luonnonkivimuurit, rapatut tiilirakenteet ja maalipintaiset puurakennukset vaativat säännöllistä huoltoa. Sään ääri-ilmiöiden kuten myrskyjen, rankkasateiden ja kuivuuden voimistuminen lisää huolto- ja korjaustarvetta. ”Vanhojen rakennusten ylläpito vie aikaa ja on kallista. Saaren kivitaloista, kasarmeista ja linnoituksista vastaa opetus- ja kulttuuriministeriö. Vaikka valtiolla on halua ja kykyä pitää huolta näistä kohteista, pistää lisääntynyt korjaustarve väkisinkin miettimään, miten rahat jatkossa riittävät säännöllisiin remontteihin.”

Helsingin kaupungille kuuluvat saaren kunnalliset palvelut. Haasteelliset sääolosuhteet, kuten kylmästä lämpimään sahaavat talvikelit, teettävät enemmän työtä myös kunnallistekniikan suhteen. Suomenlinnan hoitokunta raportoi säännöllisesti Unescolle maailmanperintökohteeseen kohdistuvista uhkatekijöistä. Meriveden pinnan nousu on kirjattu raportteihin yhdeksi uhkatekijäksi. Kyseessä ei ole ainoastaan kaukainen tulevaisuuden uhka, vaan ilmiö, joka on jo koettu Suomenlinnassa. Vuoden 2005 loppiaisena Gudrun-myrsky nosti meriveden pinnan niin korkealle, että merivesi pääsi tulvimaan saaren kuivatelakalle.

”Saimme telakan porttien yli tulvineen veden poistettua pumppujen avulla. Kokemuksen jälkeen ulointa porttia korotettiin reilusti”, Lahdenmäki kertoo.

Ympärivuotista toimintaa

Lahdenmäki korostaa, että Suomenlinnassa on linnoituksen rakentamisesta lähtien aina asuttu ja tehty töitä. Ruotsin ja Venäjän vallan aikana linnoitussaari, silloiselta nimeltään Sveaborg, joka kansalaisten suussa vääntyi Viaporiksi, oli vireä varuskuntakaupunki. Nykyisin Suomenlinna on elävä Helsingin kaupunginosa. Asukkaita palvelee muun muassa kirjasto, ala-aste ja päiväkoti.

Matkailupalveluiden tuottajia saarella toimii noin 30. Saaresta löytyy lukuisia ravintoloita ja kahviloita, kuusi museota, galleriatiloja, hostelli, pienpanimo, vierasvenesatama ja monia taidekäsityöläisten työhuoneita.

Elämä saaressa ja maisemat muuttuvat. Suomenlinnan maisemakuvaan on harkiten rakennettu uudisrakennuksia kuten lähikauppa ja palvelurakennuksia vastaamaan asukkaiden, yrittäjien ja kävijöiden tarpeisiin. Vanhoja rakennuksia on kunnostettu ja niiden käyttötarkoitusta muutettu.

Lahdenmäki toivoisi, että saarelle saataisiin lisää ympärivuotisia asukkaita ja yritystoimintaa. Kävijöitä hän kehottaa tutustumaan saareen kaikkina vuoden- ja vuorokauden aikoina. ”Suomenlinna ja sen maisemat ovat aivan erilaisia kesäsesongin ulkopuolella. Saaressa kannattaa liikkua myös pimeällä. Kustaanmiekan kärjessä voi kokea upean maiseman: kirkkaan yötaivaan, mikä on Helsingissä harvinaista.”

JUTTU ON OSA MAISEMA MUUTOKSESSA -JUTTUSARJAA.