Joulukuussa 2017 Sari ja Jussi Peltosara lunastivat Sarin isän kotitalon ja muuttivat maalle Haminaan. Pitkään oli pähkäilty, mitä maalla voisi tehdä työkseen. Jussi oli jo sairaseläkkeellä, ja Sari teki toimintaterapeutin töitä yrittäjänä.
Jussi näki alpakoita Korian erämessuilla ja alkoi miettiä, saisiko niistä elantoa. Alpakoiden rauhallinen ja vähän hömelö olemus valloitti pariskunnan, ja he perustivat Merikeinun alpakat -tilan. Vuonna vuonna 2018 saapuivat ensimmäiset alpakat.
”Meillä on nyt kuusi alpakkaa, ja ehkä yksi vielä mahtuisi. Alpakoiden lisäksi meillä on myös kahdeksan afrikkalaista kääpiövuohta. Vuohet tykkäävät silittämisestä toisin kuin alpakat. Pihapiirissä on myös kaneja, kanoja ja kissoja”, kertoo Sari.
Rauhaa eläimen lähellä
Ketosarat tarjoavat alpakkatilallaan hyvinvointia ja virkistystä, erilaista toimintaa alpakoiden kanssa luonnon rauhassa. Sari kertoo esimerkin kahdesta aikuisesta naisesta, jotka kävivät alpakkatreffeillä. Kumpikin aluksi vähän pelkäsi eläintä. ”Mutta kun he istuivat alpakka-aitaukseen rauhallisina, eläimet tulivat lähelle ja naiset uskaltautuivat ottamaan kontaktia niihin.”
Alpakkatreffeihin kuului vielä ruokailu ja äänimaljarentoutus. Naiset pitivät kovasti kokonaisuudesta ja kiittivät rentoutuneensa ja unohtaneensa arjen huolet. ”Tämä onkin tavoitteeni, että eläinten kanssa olemisen lumoissa muu unohtuu.”
Tilavierailulla käy myös erityisryhmiä tai esimerkiksi ADHD-liiton retkeläisiä. ”ADHD-lapset joutuvat säätelemään toimintaansa tullessaan alpakkatilalle. Kierrokset eivät saa olla mahdottomia, sillä vauhdikas lapsi ei pääse alpakan kanssa yhteyteen. On palkitsevaa, kun sekä eläin että lapsi rauhoittuvat.”
Sari toteaa, että toimintaterapeutin taustasta on hyötyä myös eläinten kanssa toimiessa. Kun on 20 vuotta havainnoinut lapsia ja nuoria, niin huomioi herkästi myös eläimet.
”Kun huomaan alpakoiden väsyvän ihmisiin, annamme niille vapaapäiviä. Tapahtumiin osallistumisen sovimme sen pituiseksi kuin eläimet jaksavat.” Alpakat käyvät myös tapahtumissa ja vierailuilla. Matkaan lähtee aina kaksi alpakkaa, sillä ne stressaavat vähemmän, kun mukana on kaveri. Joskus alpakat ovat vierailleet hoivakodin pihalla. Moni muistisairas virkistyi eläimen lähellä. ”Eläimen kautta saatiin vanhusta tähän hetkeen. Yhteys ihmisiin ja aistimaailmaan ovat olleet minulle toimintaterapeutin työssäni tärkeitä ja niin myös alpakoiden kanssa.”
Ketosarat hyödyntävät myös alpakoiden villan. Villa teetetään langaksi virolaisessa kehräämössä ja myydään tilan pienessä puodissa.
”Viime kesänä meillä oli muutama pop up -kahvilapäivä alpakkapellolla ja ne jatkuvat, sillä ne olivat tosi kivoja. Kesäisin on tarjolla myös alpakkajoogaa ja siihen päälle äänimaljarentoutus.”
Ihan täysin ei alpakkatila Saria elätä, vaan hän käy välillä lastenhoitajan sijaisena päiväkodissa. Mutta hän rohkaisee muitakin ideoimaan elinkeinoa omalla maatilalla.
Sapattivapaa muutti ajatuksen arjesta
Myös Minna ja Kari Järvinen työllistävät itsensä maaseudulla. ”Päätimme vuonna 2018 pitää sapattivuoden ja muutimme Skinnarbyn kylään 10 kilometrin päähän Loviisan kaupungista. Nautimme pikkukaupungin rauhasta ja vuoden aikana remontoimme yli satavuotiaasta talosta 1950–60-lukujen tyyliä kunnioittavan kodin.”
Järviset pitävät 1950- ja 1960-lukujen estetiikasta, muotoilusta ja musiikista. He myös rakastavat vanhoja tavaroita. Pikkuhiljaa keräilyharrastuksesta tuli työ.
”Mietimme vuoden pari, mitä työtä ryhtyisimme tekemään. Sapattivapaa muutti ajatuksia työstä, elämästä ja arjesta. Päätimme aloittaa matkailuun liittyvän liiketoiminnan eli avata puutarhamme ja vuonna 2016 perustamamme pienen kauppamuseon yleisölle. Mutta sitten tuli korona.”
Kun koronasta selvittiin, alkoi ihmisiä taas parveilla Järvisten puutarhassa ja kauppamuseossa. Heillä oli myös uuden sisustus- ja puutarhatavaran myyntiä, mutta yllättäen ihmiset olivat kiinnostuneempia heidän omassa puutarhassaan olevista vanhoista esineistä.
”Yhtäkkiä lamppu syttyi päässäni, että vanhaa tavaraahan meidän kannattaa myydä, koska keräämme sitä koko ajan ja tiedämme siitä tosi paljon. Kesti 1,5 vuotta, että aivot kääntyivät uuteen asentoon”, nauraa Minna. ”Vuoden 2021 tammikuussa perustimme piharakennukseemme vintagemyymälä Villin Kanalan.”
Siellä Minna pääsee sisustamaan ja asettelemaan kauniita astioita ja esineitä uusiin asetelmiin. Hän ottaa niistä kuvia Villin Kanalan Facebookiin ja Instagram-tileille päivittäin. Ahkera sometus on tuonut monia asiakkaita käymään.
”Haluan esineiden olevan kauniisti esillä. Kun hankin esineen, minun täytyy rakastua siihen niin paljon, että jaksan pyyhkiä siitä pölyt, valokuvata sitä ja asetella sitä uudelleen ja uudelleen.”
Tavalliset käyttöesineet kiinnostavat aina
Villin Kanalan myynti on lisääntynyt ja Järviset päättivätkin siirtää sen kauppamuseon tiloihin, ja museo siirtyi tontilla toiseen rakennukseen. ”Talvellakin viikonloppuisin meillä käy 40–50 ihmistä, pääsiäisenä jopa parisataa. Peruskäyttöesineet, kuten kauniit kynttilänjalat ja korit kiinnostavat aina.”
Minna paljastaa, että Villissä Kanalassa on halvemmat hinnat kuin monella kirpparilla, puhumattakaan vintageliikkeistä. Ostaessaan tavaraa Minna on erittäin hintatietoinen. ”Meidän täytyy ostaa sisään niin halvalla, että saamme myytyä halvemmalla kuin kirppiksellä. Kirppareilla Arabian lautaset maksavat 10–12 euroa, mutta meillä ne ovat 6–8 euroa.”
Se, mistä päin Suomea Järviset hankkivat tavarat, on liikesalaisuus. Talvella he kiertävät viikoittain jopa 30 kirpparilla. Kuolinpesiä he eivät osta, vaan kauniit tavarat valitaan yksitellen. ”Teemme kaikkea Karin kanssa yhdessä. Ei tämä muuten toimisikaan, sillä molempien pitää olla yhtä innostuneita. Olemme keränneet vanhaa tavaraa 30 vuotta eikä kyllästymistä näy. Villi Kanala oli meille suuri helpotus, koska nyt on syy ostaa ihania tavaroita.”
”Teemme kaikkea Karin kanssa yhdessä. Ei tämä muuten toimisikaan, sillä molempien pitää olla yhtä innostuneita.
Minna Järvinen
Minna rohkaisee luomaan bisnestä maalle, mutta täytyy varautua siihen, että kahteen ensimmäiseen vuoteen ei tule vielä tuloja.
”Kannattaa ryhtyä tekemään sellaista, mitä osaa. Tosi moni ehdottaa meille kahvilaa, mutta meistä kumpikaan ei ymmärrä siitä bisneksestä mitään. Mutta myynti ja markkinointi on meillä kummallakin vahvaa. Suomalainen vaatimattomuus estää usein tehokkaan markkinoinnin.”
Villi Kanala
Paavalinkyläntie 671, 07870 Loviisa
Facebook ja Instagram: villikanala
Merikeinun alpakat
Mustikkatie 16, Husula, Hamina
www.merikeinu.fi
Facebook: MerikeinunAlpakat