Nashmin Ebrahimi vetää välissä henkeä, kun kertoo mikä ajaa Iranin naisia entistä ahtaammalle. Syitä on monia: maantieteelliset, etniset ja uskonnolliset, muiden muassa. Naisilla ei Iranissa ole juurikaan oikeuksia. Maaseudulla vielä vähemmän.
”Nainen tekee ison osan maatilojen töistä, vaikka hän ei saakaan siitä palkkiota. Hän hoitaa talon, lapset, eläimet, on vaimo, työskentelee pellolla, tekee meijerituotteita ja valmistaa mattoja myyntiin. Silti hän ei yleensä saa Iranissa tuloja”, Ebrahimi kertoo.
12 vuotta sitten Iranista Suomeen muuttanut Ebrahimi tietää, millaista on olla pelolla hallittu ja jatkuvasti varuillaan. Nyt hän tietää myös, millaista on olla vapaa.
”Kun saavuin tänne, tuli tunne, että olen turvassa. Iranissa ei ollut koskaan turvallista kulkea yksin.”
Myös uranäkymät tuntuvat Suomessa hyvältä. Maatalousalan yrityksessä työskentelevällä kasvifysiologian tutkijalla on kaksi tohtorin tutkintoa, mutta vanhassa kotimaassa korkeakouluttautuneelle naiselle ei heruisi syrjinnän vuoksi töitä.
Naisten asema Iranissa on aina ollut todella huono, mutta tänä vuonna tilannetta vastaan on noussut ennennäkemättömiä protesteja. Protestit alkoivat moraalipoliisin surmattua nuoren kurdinaisen, koska hän oli moraalipoliisin mielestä väärin pukeutunut. Vaikka protestit ovat jatkuneet jo kuukausia, tilanne ei näytä alun jälkeen juuri kehittyneen, ja mellakoissa on kuollut satoja. Ebrahimi yrittää silti pysyä positiivisena. ”On pakko pysyä toiveikkaana. Jää nähtäväksi, jaksavatko ihmiset taistella lopulta tämän asian puolesta.”
Maatalous yhtä huonona
Myös maatalouden tola Iranissa on huono. ”Viljelijä ei tiedä, kuinka voisi kouluttautua”, Ebrahimi sanoo.
Maan vesivarannot ovat kärsineet liikakastelusta, ja lannoitteita ja kasvinsuojeluaineita käytetään aivan liikaa. ”Työ on ihmisvoittoista, sillä koneellistumista ei tueta”, Ebrahimi kuvailee raakaa elämää maaseudulla.
Tulevaisuudessa ilmastonmuutos voi aiheuttaa entistä kurjemmat olot. Hallinto ei tee Ebrahimin mukaan asialle mitään, sillä vain öljy kiinnostaa päättäjiä. ”He eivät välitä.”
Nainen naiselle
Suomessa uraa tekevä ja perheen perustanut Ebrahimi ei aio palata entiseen kotimaahansa. ”Minä olen kurdi, nainen ja syntynyt sunni-perheeseen, eli olen kaikissa syrjityimmissä ryhmissä. Minä pysyn Suomessa.”
Vaikka Suomessa kasvanut ei voi edes kuvitella, millaista arkielämä Iranissa on, suomalainen voi auttaa. ”Erityisesti naiset voivat auttaa, muuttaa maailmaa. Voimme tehdä asioita näkyväksi.”
Ebrahimi haluaa vaikuttaa asioihin puhumalla aiheesta avoimesti ja tuomalla Iranin asioita näkyviin somessa. Ennen kaikkea vaadittaisiin kuitenkin valtioiden johdolta toimia, hän pohtii. ”Iranissa tehdään kansalle samaa terroria, kuin mitä Venäjä tekee Ukrainalle.”
Vaikka Iranin protestit ovat jatkuneet jo kuukausia, eikä asiat näytä alun toiveikkuuden jälkeen juuri edistyneen, Ebrahimi yrittää pysyä positiivisena.
”Jos naiset ovat vapaita, ihmiset ovat vapaita.”
”Ihmisellä on pakko olla toiveikkuutta. Muuten ei jää mitään. Vaikka Iranissa kouluttautunut nainen ei työllisty, moni pyrkii silti opiskelemaan. Se antaa perspektiiviä, kehittää ja motivoi.”
Nashmin Ebrahimi
