Hyppää sisältöön

Muutakin kuin pajunkissoja

Jokainen tunnistaa pajunkissan. Paju (Salix spp.) on paljon muutakin kuin pääsiäiskasvi. Se tarjoaa ravintoa, energiaa ja kivunlievitystä.

Pajunkissat ovat näihin aikoihin tuttu näky ojien ja purojen varsilla. Koko maassa esiintyvät pajupensaikot koetaan helposti arkipäiväisiksi pusikoiksi. Katso niitä uusin silmin ja anna pajun yllättää.

Maailmassa on noin 450 pajulajia, joista Suomessa kasvaa parisen kymmentä. Pajua on pensasmaista, puumaista, riippuvaa ja pallomaista. On myös maata viistävää vaivaispajua. Puutarhoihin on tarjolla monenkirjavaa koristemuotoa.

Paju voi olla myös uhanalainen. Suomessa äärimmäisen uhanalaista talvikkipajua on luonnossa jäljellä vain joitain yksilöitä. Laji ei voi luontaisesti enää lisääntyä täällä, koska maassamme kasvaa vain emikasveja; kasvi tarvitsisi lisääntyäkseen myös hedeyksilöitä. Talvikkipaju on Suomen ainoa rauhoitettu pajulaji.

Maankunnostaja

Pajukasvit ovat hyödyllisiä monella tapaa. Runsasjuurisina ne sitovat maa-ainesta ja toimivat tehokkaina maanpeittokasveina. Esimerkiksi verkkolehtipaju kasvaa vaatimattoman näköisenä matalana pensaana, mutta merkitys eroosion estämisessä on sitäkin tärkeämpi.

Moni pajulaji käyttää paljon vettä ja elää tyytyväisenä kosteilla alueilla.

Pajua käytetään myös energialähteenä. Energiatehokasta ja tuottoisaa kasvia voi polttaa samoissa energialaitoksissa, joissa käytetään muitakin biopolttoaineita. Paju kasvaa nopeasti, ja sen satoa voi korjata tiheästi. Esimerkiksi Tanskassa paju onkin suosittu energiakasvi, ja pajupellot tuttu näky.

Pajua on käytetty satojen vuosien ajan myös lääkekasvina. Sen kuori sisältää salisiiniglykosodia, josta on jalostettu aikanaan aspiriini.

Paju taipuu myös käsitöihin. Jokainen on nähnyt pajusta tehtyjä koreja. Onpa halavan haituvista yritetty tehdä jopa puuvillan korviketta. Kestävyys oli huono, eikä jatkoa tullut.

Hyönteisten ruoka-automaatti

Luonnossa paju on elintärkeä kasvi monelle eliölle. Kevään ensimmäisinä kukkivina kasveina ne tarjoavat runsaasti ravintoa kimalaisille, mehiläisille, perhosille ja muille hyönteisille. Runsas proteiinipitoinen siitepöly auttaa hyönteispopulaatiot jaloilleen pitkän talven jälkeen. Pajukoita ei siis turhan päiten kannata raivata.

Pajusta on myös pihan kaunistukseksi. Ennen kuin muissa puissa kasvaa lehdet, kukkii raita. Se tarjoaa ravintoa ja kaunistusta kevään ensimmäisinä. Puutarhaliikkeestä voi hankkia myös monenkirjavaa koristepajua. Moni tunnistaa hopeanharmaan hopeapajun ja pallomaisen terijoensalavan. Pihalle löytyy myös kaunista riipparaitaa taimaanpeitteeksi sopivaa peittopajua ja koristeellista nukkapajua.

Suomessa on 20 pajulajia, joista pienin on tunturialueilla mattomaisesti kasvava muutaman sentin korkuinen vaivaispaju.

JUTTU ON JULKAISTU KOTI JA MAASEUTU -LEHDEN LUONTOHELMI-SARJASSA NUMEROSSA 3/2021.

Jaa somessa:

Sinua saattaa kiinnostaa

Tilaa Koti ja maaseutu!

Lehti täynnä elämänmakuisia tarinoita, maaseudun iloa, maisemaa ja yrittäjyyttä. Tilaa heti itselle tai ystävälle.

Tilaa lehti

Lukijakilpailu

Kerro meille mitä pidit uusimmasta Koti ja maaseutu -lehdestä.

Arvomme vastanneiden kesken erilaisia palkintoja.

Osallistu kilpailuun