On paljon ihmisiä, jotka koukuttuvat valittamiseen. Kuulutko sinä heihin? Muista, että valittaminen rasittaa myös kuulijaa.
Valittaminen on tuhoisaa valittajalle ja kuuntelijalle. Siitä ei ole juurikaan hyötyä, vaan valittaja saattaa olla vuosikymmeniä jumissa itsensä kanssa pääsemättä eteenpäin. Negatiivisissa asioissa jumittaminen voi tuntua jopa tutulta ja turvalliselta.
Valittaminen on oman taakan siirtämistä toiselle, kertoo Espoon perheneuvolassa työskentelevä psykologi Mikael Heino. Se voi olla myös pyrkimys vuorovaikutukseen ja yhteyteen toisen kanssa. Asiat ovat huonosti ja ihminen ryöpsäyttää kaiken toisen niskaan valittamalla. Näin valittaja saa hetkeksi hyväksyntää, huomiota ja sympatiaa.
”Helpotus on kuitenkin lyhytaikaista. Asiat eivät muutu valittamalla, ja valittaminen voi vahvistaa avuttomuuden kokemusta.”
Valitus voi kummuta sietämättömästä tuskasta, ahdistuksesta tai vihasta, joiden äärellä ihminen kokee avuttomuutta. Taustalta löytyy monesti pettymystä läheisissä ihmissuhteissa.
Koukussa valittamiseen
Kurjuus vetää puoleensa. Valittaminen voi lähentää ihmisiä hetkellisesti esimerkiksi työpaikalla. Jatkuva negatiivisuus ei kuitenkaan ole hedelmällistä, jos mikään ei muutu. Valituskuorosta voi toki jalostua joku rakentava ehdotus tai syntyä aloite asioiden parantamiseksi.
Negatiivisen puhetyylin taustalta voi löytyä toiveita ja tarpeita, joita ei välttämättä itse tunnista. Esimerkiksi puolisolle valittava saattaa toivoa puolisoltaan huomiota, arvostusta tai läheisyyttä. Omien tarpeiden avoin ja rehellinen ilmaiseminen on vaikeampaa kuin sukista marmattaminen.
Pahimmillaan valittaminen johtaa valittajan mitätöintiin, jolloin valittaja päättelee, että hänen on valitettava entistä kovempaa ja enemmän. Parhaimmassa tapauksessa toinen kysyy, mistä on oikeasti kyse.
Negatiivisuuteen voi syntyä riippuvuus. Joku on alttiimpi alkoholisoitumaan, joku toinen voi olla altis pessimismille. Onpa ihminen sitten riippuvainen alkoholista, tupakasta, pelaamisesta tai valittamisesta, haluaisi hän todennäköisesti päästää siitä irti – ja se on vaikeaa.
Myös ympäristö ja kasvatus vaikuttavat valitusalttiuteen. Mikael Heino korostaa, ettei synnynnäinen alttius kuitenkaan määrää ihmisen kohtaloa. Ketään ei ole tuomittu valittamaan lopun ikäänsä.
Neuvoja kuuntelijalle
- Voit kuunnella jos haluat auttaa, mutta sinun ei ole pakko. Valittaja yrittää siirtää taakkaansa sinun hartioillesi, mikä ei ole reilua.
- Valitusta ei ole kiva kuunnella. Yksipuolisena jatkuva valitussuhde on lopulta kestämätön.
- Tunnista omat rajasi. Älä veny ja jousta liikaa. Vain valittaja itse voi ratkaista ongelmansa.
- Kysy valittajalta, mitä hän sinulta haluaa. Haluaako hän, että vain kuuntelet häntä vai kaipaako hän neuvojasi?
- On vaikea sanoa toiselle, että nyt en jaksa enää kuunnella, mutta se voi oikeasti auttaa. Kun kysyt empaattisesti, että ”oletko itse miettinyt, että valitat tosi paljon”, hän saattaa havahtua hereille.
Ota vastuu tarpeistasi
Usein sanotaan, että se lisääntyy, mihin elämässä keskittyy. Tämän logiikan mukaan valittaja näkee ympärillään yhä enemmän valituksen aiheita. Mikael Heino katsoo asiaa kuitenkin toisin.
”Harvoin ihminen voi itse kontrolloida valittamistaan. Valittaja tietää, ettei valittaminen oikeasti johda parempaan. Jos hän voisi olla kiinnittämättä huomionsa epäkohtiin, hän tekisi niin. Siksi ei ole järkevää sanoa toiselle, että teet asioista vain vaikeampia valittamalla niistä.”
Positiivisiin asioihin keskittyminen tai kiitollisuuspäiväkirjojen pitäminen ei auta, jos ihmisellä on hätä. Hän tarvitsee apua ja ymmärrystä, jotta olo helpottuisi. Silmien sulkeminen vaikeuksilta ei ratkaise mitään. Positiivinen ajattelu auttaa hetken, mutta ei poista ongelmaa.
”Valittamisesta ei tarvitse päästä kokonaan eroon. On kohtuutonta olettaa, että asiat pitäisi aina ilmaista jäsennellysti, kypsästi ja rakentavasti. Joskus täytyy vähän valittaa, että pääsee paremmin perille siitä, mistä on kyse. Valittaminen käynnistää parhaimmillaan ongelman analysoimisen ja helpottaa ratkaisun löytämistä.”
Valittaminen loppuu, kun valittaja pääsee perille itsestään ja siitä, miksi hän valittaa; mitä valittamisen takana oikeasti on. Käyttäytymiseen vaikuttavat pinnan alla olevat tiedostamattomat toiveet ja tarpeet. Niiden tunnistaminen ja työstäminen helpottavat oloa. Parhaimmillaan ihminen pystyy valittamisen sijaan ottamaan vastuusta asioista, joihin on tyytymätön ja muuttamaan niitä.
Joskus valituksen syynä voi olla esimerkiksi lapsuudessa koettu epäoikeudenmukaisuus, jota ei voi enää muuttaa. Kaltoinkohtelijan anteeksipyyntö voisi auttaa, mutta aina näin ei tapahdu. Jo se, että tiedostaa, mistä valitus kumpuaa, voi auttaa.
