Kiteellä Liperistä 75 kilometriä itään, Kiteenjärven rannalla on mylly, jota viljelijät ovat käyttäneet rahtimyllynä. Myllyyn kaivattiin uutta mylläriä. Veli-Matti Ahlqvist tarttui tilaisuuteen. Perinteikäs mylly sai uuden myllärin, uuden nimen ja omat brändituotteet. Tohmajärven maisemakylässä ja Ilomantsin vaaramaisemissa viljelty vilja jalostetaan 80-vuotiaassa Saarion Myllyssä Kukki-tuotteiksi Pohjois-Karjalan kauppoihin ja leipomoille.
Kukki-tuotteiden viljat tulevat Veli-Matti Ahlqvistin ja Joonas Potkosen pelloilta itärajalta. Ahlqvistin tila sijaitsee Tohmajärvellä Saarion kylässä ja Potkosen pellot Ilomantsissa. Ahlqvistilla on lypsykarjataustaa kymmenen vuoden ajalta. Vuonna 2017 hän siirtyi viljanviljelijäksi ja luomutuottajaksi. Hän viljelee 200 hehtaarilla ruista, kauraa, hernettä, tattaria, rypsiä ja heinää.
Joonas Potkosen tie viljelijäksi on poikkeuksellinen. Hän ei ole viljelijäperheestä ja oli jo hyvää vauhtia opiskelemassa koneinsinööriksi, kunnes päätti, että maanviljely on suunnittelutöitä mielekkäämpää tekemistä. Peltoa Potkosella ei ollut lainkaan, ja ensimmäisen traktorin hän hankki opintotuella.
”Ilomantsissa on paljon pusikoituneita peltoja, jotka on aikoinaan kovalla työllä raivattu kivisiin vaaranrinteisiin. Niitä rupesin kyselemään omistajilta vuokralle. Muutamat nauroivat minut ulos, mutta oli niitäkin, jotka ilahtuivat. Niinpä olen raivannut 12 hehtaaria pajua kasvavia peltoja viljelyyn, ja samalla vaaramaisemat ovat avautuneet”, Potkonen kertoo. Hän viljelee myös entisen Ilomantsin Pienviljelijäkoulun peltoja. Työstään Joonas Potkonen sai vuonna 2020 ELY-keskuksen maakunnallisen ympäristöpalkinnon. Merkittävin työ oli Ilomantsin keskustan kupeessa olevan Parppein Pirtin ja Parppeinvaaran museoalueen lähipellon raivaaminen viljelyyn maisemahankkeena eri toimijoiden yhteistyönä. Tällä pellolla Potkonen viljelee ruista ja ohraa Parppein Pirtin ravintolan karjalanpiirakoihin.
Nollasta aloittaneella viljelijällä on nyt liki 200 hehtaaria peltoa, joista 20 on omia. Hän viljelee ohraa, kauraa, ruista, rypsiä, kuminaa, kuivaheinää ja auringonkukkaa.
”On hienoa nähdä, kun vilja kasvaa ja työn tulos on lähikaupan hyllyllä”, Potkonen hymyilee.
Myllärin työtä kaikilla aisteilla
”Tämä on ollut työssä oppimista, ja itse on pitänyt pitkälle opiskella asiat”, Veli-Matti Ahlqvist kertoo. Käytännön myllärin työn ohessa hän on opiskellut myllyntoimintaa myös teoriassa. Myllärillä täytyy olla aistit kunnossa. ”Myllytuotteita tehdään kaikilla aisteilla. Jauhoja ja muita tuotteita pitää katsella, haistella ja maistella. Sormilla tuntee, onko karkeus oikea. Kuulo kertoo, ovatko koneet kunnossa ja eteneekö prosessi oikein”, Ahlqvist kertoo.
Massasta erottuva Kukkilintu
Itä-Suomen Maa- ja kotitalousnaisten yritysasiantuntija Johanna Rinnekari lähti vetämään viljatuotehanketta, johon Ahlqvist ja Potkonen lähtivät mukaan.
”Jos jotain haluaa, niin itse pitää tehdä”, miehet tuumivat hankkeeseen mukaan lähtöään.
Pohjois-Karjalan viljatuotteiden yhteismarkkinointi -hankkeen puitteissa kehitettiin Saarion Myllylle oma brändi: Kukki-viljatuoteperhe. Kukkilintu on karjalainen ilon, onnen ja rakkauden symboli.
Tuoteperheeseen kuuluu viisi vilja- ja hernetuotetta: Karkea ruisjauho, karkea luomuruisjauho, luomukaurajauho, luomuhernerouhe ja kokonainen ohrasuurimo.
Kauppojen sisäänostajien kanssa neuvottelu ratkaisi sen, mitä tuotteita kaupanhyllylle tarjotaan. ”Kaurajauho oli melkoinen yllätys. Sitä näkee vähemmän kaupassa, mutta sille tuntui olevan kysyntää”, Ahlqvist kertoo.
”Brändi ja pakkaukset erottuvat jauhohyllyistä muista tuotteista positiivisesti”, miehet kiittävät iloista ja värikästä kukkilintua pussin kyljessä.
”Ilman tätä hanketta ei oman brändituotteen kehittämisestä olisi tullut mitään”, Ahlqvist epäilee.
Kukki-tuotteet tulivat joulukuun alussa kaikkiin Pohjois-Karjalan S-marketteihin, Joensuun Prismaan ja Joensuun keskustan sekä Pilkon Citymarketteihin. Paikallisten kauppojen lisäksi Kukki-viljatuoteperhe on mukana myös pohjois- ja eteläkarjalaisten elintarvike- ja matkailuyritysten Karelia à la carte -verkostossa.
Yritysryhmähanketta on rahoittanut Euroopan maaseuturahasto, Pohjois-Karjalan ELY-keskus, Kiteen kaupunki, Joensuun seudun maaseutupalvelut ja yritykset.
Lue koko juttu lehdestä 3/24. Se löytyy näköisversiona täältä
