Vesienhallinta on noussut yhä tärkeämmäksi maa- ja metsätaloudessa. Siitä hyötyvät myös kuluttajat, vesistöt ja luonnon monimuotoisuus.
Hankalat sääolosuhteet kuten pakkasen ja lauhan välillä sahaavat talvilämpötilat, ennätykselliset tulvat ja pitkät kuivat jaksot ovat lisänneet tuotannollisia ja taloudellisia haasteita maanviljelijöille ja metsänomistajille. Haasteelliset kasvuolosuhteet saattavat näkyä myös kuluttajan kukkarossa ruoan hinnan nousuna tai kotimaisten tuotteiden saatavuusongelmana. Mökkirantaa tai tuttua uimapaikkaa piinaavan sinileväpuuronkin tai veden samentumisen takana vaikuttaa usein maalta vesistöihin kulkeutuvat ravinteet ja kiintoaineet.
Ilmastonmuutoksen ennustetaan lisäävän erilaisia sään ääri-ilmiöitä. Rankkasateet ja talviaikainen sateisuus sekä tulvat lisääntyvät. Kun yhtälöön lisätään maamme lukuisat luotisuorat ojat, ei lopputulos ole kovin lupaava.
”Suomen peltoja ja metsiä on ojitettu ja uomaosuuksia suoristettu sotien jälkeen äärimmäisen tehokkaasti. Vedet ja niiden mukana pelloilta ja metsistä valuva maa-aines ja ylimääräiset ravinteet valuvat vauhdikkaasti ojiin, sieltä jokiin ja rehevöittämään järviä ja Itämerta”, kertoo suojeluasiantuntija Viivi Kaasonen WWF Suomesta.
Luonnonmukaista vesienhallintaa
Viivi Kaasonen korostaa, että menneisyyden toimia ei ole syytä jäädä murehtimaan eikä syyllisiä miettimään, vaan katse kannattaa kohdistaa eteenpäin. ”Suurimmat hyödyt saadaan laajalla toiminnalla, mutta yksikin oikeaan paikkaan sijoitettu toimenpide voi osaltaan auttaa vesienhallinnassa.”
Keinoista Kaasonen nostaa esimerkkinä kaksitasouomat ja kosteikot. Kaksitasouomissa on nimensä mukaisesti kaksi tasoa. Alempi, jatkuvasti veden peitossa oleva uoma vähentää eroosiota eli maaperän kulumista, sillä uoman reunat eivät pääse kuivumaan eikä kuivaa maa-ainesta varise uoman pohjalle. Aliuoma myös pysyy perinteisiä uomia paremmin auki. Ylempänä sijaitsee tulvatasanne, joka kasvattaa uoman tulvatilavuutta. Vesi pääsee nousemaan tulva-aikana tasanteelle, mikä estää ravinteiden ja kiintoaineen huuhtoutumista pelloilta veteen. Lisäksi tulvatasanne nappaa talteen veteen jo aiemmin päätyneitä ravinne- ja kiintoaineita. Kaksitasouomaa voi täydentää esimerkiksi kosteikko, mutta kosteikko on itsekseenkin tehokas vesienhallinnan keino.
”Kosteikot varastoivat vettä ja tasaavat virtaamia. Tulva-aikaan vesi viipyy kosteikolla sen sijaan, että se laskisi ojia pitkin vauhdikkaasti alavirtaan.” Kosteikot puhdistavat valumavesiä pidättämällä maa-ainesta ja ravinteita. Hyviä paikkoja perustettavalle kosteikolle ovat esimerkiksi veden jatkuvasti vaivaamat pellot. Kosteikot soveltuvat myös metsätalouden vesiensuojeluun. Ne ovat myös tärkeitä luonnon monimuotoisuuden ylläpitämiseksi ja kohentamiseksi. ”Kosteikko tarjoaa mieluisan elinympäristön monille ranta- ja vesikasveille, vesilinnuille, kahlaajille sekä hyönteisille kuten sudenkorennoille”, Kaasonen sanoo.
Lue jutun koko versio Koti ja maaseutu -lehden numerosta 7/2023.
Tilaa lehti
