Lintujen ruokinnan hintalappu oli 1220,90 euroa.
Kylvökourat on vapautettu lapasista, ja kymmenen kalpeaa, multaa kaipaavaa sormea pääsee taas tekemisen makuun. Sitä kun on perso siemenille, niin niitä on jo vaihdeltu ja lähetelty sinne tänne. Harrastajan riemua tuskin voi liioitella, kun saa purjot ja tomaatit kasvuun, ja chilikin ovat itäneet lämminvesivaraajan päällä.
Eli siemenistä se kaikki lähtee, mutta seuraava tositarina olisi saanut jäädä ehkä tapahtumattakin. Ilmeisesti viherpeukalon tontilla tämä siemenhulluus on tarttuvaa. Aikaisemmin ei ole tullut pihapiirin lintujen ruokinta näin kalliiksi: 1220,90 euroa. Siinä ei ole edes mukana siementen osuutta, vaikka toki nekin ovat kallistuneet.
Piti mennä vuosittaiseen hammastarkastukseen ja kaupunkimatkaahan se teetättää. Hyppäsin autoon ja ihmettelin punaisena ja keltaisena välkkyvää kojelautaa. Vain bensamittari ei hehkunut punaisena, muut valot räpsyivät niin hälyttävästi, että piti laittaa aurinkolasit. Manuaali ei osannut auttaa eikä autohuollossakaan osattu sanoa muuta kuin että jotain on vinossa. Kahden viikon takaisessa huollossa oli samaisessa tutussa firmassa vaihdettu öljyt ja mitä kaikkea sitä nyt on tapana tehdä. Sen jälkeen en ollut autolla ajanutkaan.
Auto lähti liikkeelle, eikä moottori ulvonut saati savuttanut kovin huolestuttavasti. Kymmenen kilometrin matka meinasi kuitenkin päättyä muutaman kerran, kun auton valot sammuivat ja tuntuma kaasuun katosi. Viimeisillä voimillaan kärry kuitenkin ryömi korjaamon pihaan, ja itse konttasin kauhusta kalpeana firman kahviautomaatin luo odottamaan.
Viiden kahvikupillisen kuluttua korjaaja lampsi silmin nähden huvittuneena: minulla on kuulemma kolme vuokrayksiötä. Tällaisesta äkkivaurastumisesta en ollut kuullutkaan – minähän saan vuokrarahoilla vaikka sillan suuhun mikäli sellaiselle nähdään tarvetta. Mutta vuokralaiset paljastuivat sitten hiiriksi: konepellin alla oli kolme erillistä sievää pesää, eikä siinä kaikki. Muutaman muun sopivan kolon lisäksi ilmanpuhdistin oli täynnä auringonkukan siemeniä, ja johtoja oli järsitty myös kiitettävä määrä.
Samainen hiirijengi oli saanut ahtopainetunnistimen valot räpsymään, eikä tästä kojevaloshow´sta manuaali kerro, kuten ei siitäkään, että raitisilmasuodatin on oiva ensiasunto, jos sattuu olemaan hiiri. Ja vielä sellaista sorttia, joka ei pelkää pitkiäkään siemenenhakumatkoja. Siemenet kun ovat säilössä sisällä, ja lintulaudoille (3 kpl) on matkaa. Mutta kun on perso siemenille, niin niiden eteen näkee vaivaa – multasormet tietävät tämän. Toisaalta hiirien viherpeukaloista on melko vähän tutkimuksia.
Pitkin hampain auton korjaus piti maksaa, linnut ovat olleet tyytyväisiä koko ajan. Ja kun keväinen viserrys kantautuu korviin, muistan vanhan värssyn: Olkoon syömmessäs aina sunnuntai. Autohässäkkä tapahtui kyllä maanantaina, ja ne korjaamolta takaisin saamani siemenet kylvän peltoon heti, kun maa lämpenee.
