Heidi Pantsar perusti 24-vuotiaana oman Mummolan. Pellolaiselle matkailutilalle tulee kävijöitä ulkomaita myöten. Lapinlehmät toimivat yhtenä Heidin Mummolan vetonaulana.
Etelästä päin saapuessa Tornionlaakso on kuin ensimmäinen maistiainen pohjoisen eksotiikasta. Pohjanmaan tasankojen jälkeen maisema muuttuu hiljalleen mäkiseksi molemmin puolin rajajoki Tornionjokea. Kun kauniin Turtolan kylän kohdalta kääntyy itään, avautuu eteen entistäkin jylhempiä vaaramaisemia.
Alposjärven perukoilla, noin 30 kilometrin päässä Pellosta, sijaitsevalle Heidin Mummolaan saavuttaessa matkailijaa saapuu ensin tervehtimään vitivalkoinen lapinlehmävasikka, Tähti. Vasikka on rodulleen ominaisesti utelias ja seurallinen yksilö. Tähti seuraa Heidiä kaikkialle ja nauttii sille annetuista huomionosoituksista.
Rovaniemen Songasta kotoisin olevan yrittäjä on toiminut maatilamatkailun parissa kymmenisen vuotta. Valmistuttuaan Rovaniemen maaseutuoppilaitoksesta Heidi työskenteli lomittajana, kunnes 24-vuotiaana päätti toteuttaa ideansa maatilamatkailusta.
Syntyi Heidin Mummola, jonka nimi juontaa menneisyyteen. ”Mummo ja pappa muuttivat tänne Ruuhijärveltä vuonna 1959. Heillä oli aluksi muutamia lapinlehmiä, kunnes he isoäidin sairastumisen jälkeen joutuivat luopumaan eläimistä. Myöhemmin isäni sisko perheineen asui tilalla 1980-luvulta 90-luvun alkuun saakka”, Heidi kertoo sukutilansa tarinaa.
Vieraita kaukomailta
Perinteikkään sukutilan pihapiirissä riittää nykyisin vilinää ja vilskettä. Lapinlehmien lisäksi tilalta löytyy vuohia, siipikarjaa ja hevosia. Vierailijan huomio kiinnittyy myös kahteen muhkeaan villasikaan, jotka nautiskelevat viilentävistä mutakylvyistä kesäisen lämpimänä päivänä.
Rauhaa etsivälle matkailijalle paikka on kuin paratiisi. Metsäiset vaarat kirkasvetisine vesistöineen ovat kaikkialla läsnä kutsuen irrottautumaan arjen kiireistä.
Vieraita tilalla käy ympäri maailman aina Hong Kongista saakka. ”Suomalainen luonto on monille eksoottinen kokemus. Miljoonakaupungissa ikänsä asuneelle metsä voi vaikuttaa jopa pelottavalta”, Heidi muistuttaa.
Matkailijat ovat kuitenkin nauttineet kokemastaan. Kun esimerkiksi eräät hongkongilaiset asiakkaat suosittelivat tilaa tuttavilleen, saapuivat nämä myöhemmin paikan päälle kokemaan itse pohjoisen luonnon rauhan ja ihmeellisyyden.
Tilaa kehitetään, lehmät pysyvät
Lapinlehmät ovat olleet osa Heidin Mummolan arkea alusta lähtien. Ensimmäisen lehmänsä Heidi osti vuonna 2010 kolarilaiselta maatilan isännältä, joka myös neuvoi häntä yritystoiminnan alkutaipaleella. Maatilallakin hommat oppi parhaiten käytännön kautta kokeneempien opastamana.
Nyt yli kymmenen vuotta maatalousalalla työskennellyt Heidi Pantsar on huolissaan alansa tulevaisuudesta. Maatilojen määrä vähenee jatkuvasti. Jopa joka kuudes lappilaisista maatiloista lopetti toimintansa päättyneen vuosikymmenen aikana. Erityisen vaikea tilanne on pientiloilla, ja esimerkiksi parinkymmenen lehmän maitotilat ovat jo harvinaisuuksia.
”Olisi toivottavaa, että pientilojen määrä kasvaisi tulevaisuudessa. Pientilan edut voivat korostua esimerkiksi eläintautien hallinnassa”, yrittäjä perustelee.
LUE KOKO JUTTU KOTI JA MAASEUTU -LEHDESTÄ 4-5/2022.
