Lohjansaaressa sijaitsevaan Fruticetum-näytepuutarhaan on kerätty kaikki tärkeimmät Suomessa kasvavat monivuotiset hedelmä- ja marjakasvit vuodesta 2008 lähtien. Puutarha on esimerkki siitä, mihin rakkaus luontoon ja kasveihin voi kuljettaa.
Iloa ja infoa
Lohjansaari ja sen Nuorisoseura saivat 2000-luvun alussa projektirahan kylän kehittämiseen ja toimintaan. Meeri Saarion ehdotuksesta saarelle rakennettiin hedelmätarha. Fruticetumin neljän hehtaarin tila sijaitsee Lohjansaaressa MetsäGroupin, entisen Ahtialan kartanon mailla. Ennen paikka oli peltoviljelyssä. Maa oli aluksi kovin tiivistä. Sitä oli salaojitettava ja muokattava paljon. Ojituksen ja katteen avulla maaperä on parantunut, mutta silti omenapuita on kuollut märkyyteen. Lohja on aina ollut omenan kasvatusaluetta, mutta nykyään eniten omenaa kasvatetaan Turun seudulla ja erityisesti Ahvenanmaalla, josta tulee 70 % maassamme käytetyistä omenoista. Fruticetumin näytepuutarhaan on istutettu 250 Suomessa kasvatettavista 500 omenalajikkeesta.
Meeri Saario asuu lähellä ja on siksi usein näytepuutarhassa paikalla. Oma kasvimaa sijaitsee läheisellä sukutilasta lohkotulla tontilla, mutta keväästä syksyyn kuluu päivittäin pari kolme tuntia Fruticetumilla.
Vain joitain toimintoja ostetaan ulkopuolisilta. Toiminta ei tuota mitään. Rahaa saadaan ryhmien vierailuista ja itsepoiminnasta. Vaikka suurin osa Fruticetumin työryhmästä on puutarha-alan ammattilaisia, kaikki tehdään vapaaehtoistyönä. Työ luonnon kanssa on ilo. Puutarhan kautta luonnon rikkaudesta halutaan kertoa myös muille.
”Täällä ihmiset voivat nähdä puun tai pensaan kasvutavan keväästä syksyyn. Mukana lajivalikoimassa on myös monia erikoisuuksia”, kertoo Saario.
Fruticetumin vapaaehtoiset ammattilaiset haluavat jakaa tietämystään eteenpäin.
”Toivon, että meidän avullamme ihmiset oppivat tuntemaan kasveja, käyttämään niitä ja ymmärtämään miten luonto ympärillämme elää.”
Meeri Saario muistuttaa siitä, että nykyään Suomessa on paljon uusia kasveja, jotka ovat levittäytyneet tänne ilmastonmuutoksen aiheuttaminen muutosten vuoksi.
Opastusta ja itsepoimintaa
Näytepuutarhassa vierailee paljon ryhmiä. Spontaanisti ei paikalle voi tulla, mutta ajan opastetulle vierailulle voi varata nettisivujen kautta.
Keväällä järjestettiin jalontamiskurssi, jossa kotipuutarhureille opetettiin, miten omenapuita lisätään varttamalla. Sää oli vielä kolea, mutta ihmiset olivat innokkaita oppimaan.
Joka kevät Fruticetum on avoinna yhden viikonlopun hedelmäpuiden kukkimisen aikoihin, yleensä touko-kesäkuun vaihteessa.
Kesäkuussa Fruticetum on mukana Avoimet puutarhat -tapahtumassa. Heinäkuu on hiljaista aikaa, mutta kun sato alkaa kypsyä, aloitetaan itsepoimintakausi.
Ensimmäiseksi kypsyvät makeakirsikat. Ne ovat niin haluttuja, että yleensä puut tyhjenevät yhden illan aikana. Mustikkaa muistuttavat marjasinikuusamat kypsyvät samoihin aikoihin.
Luumuja puutarhassa kasvaa noin 60 eri lajiketta.
Myöhemmin syksyllä on omenoiden aika. Eri lajikkeet kypsyvät vähitellen eri aikoina. Kypsien omenoiden puut merkitään punaisella nauhalla.
”Itse poimittavat omenat kerätään noin kahdeksan kilon kassiin. Se maksaa kerääjälle 15 euroa. Omenien varassa ei talous täällä kuitenkaan pyöri”, Saario muistuttaa.
”Osansa myynnistä antavat päärynät, erilaiset erikoiset marjat kuten punamarjakannukat, ruusukvittenit, minikiivit, marja-aroniat, mulperinmarjat tai esimerkiksi paikallinen vaaleanpunainen Aili-herukkalaji. Puutarhassa on saatu kasvamaan myös aprikoosit, persikat ja annoonakasveihin kuuluvat papavit.”
Viiniköynnökset kasvavat puutarhan kasvihuoneessa. Meeri Saario teki gradunsa viiniköynnöksistä. Silloin 1980-luvulla se oli Suomessa vielä uusi kasvi.
Luonnonvarakeskus (Luke) on ollut alusta saakka mukana Fruticetumin työssä. Alkuperäiskasvien varmuuskokoelmat ovat maatalouden ympäristökorvauksen muoto, joka on myönnetty Suomessa kansalliselle kasvigeeniohjelmalle. Ohjelma organisoi viljelykasvien monimuotoisuuden suojelua, jotta maamme vaativiin kasvuolosuhteisiin sopeutunut kasviaines säilyy, ja on saatavilla tulevaisuudessa myös jälkipolville. Kokoelmien avulla pyritään geenivarojen turvalliseen säilyttämiseen.
Lue lisää geenivaroista täältä: Luke.fi
Lisätietoa Fruticetumista www.fruticetum.fi
Lue koko juttu lehden 6 paperisesta versiosta
