Ranja Koverola ja Iiro Anttila kunnostivat purkukuntoisista rakennuksista 1800-luvun maatilan Puumalan Hurissaloon. He pitävät siellä kesäkahvilaa, jossa nokipannukahvin kanssa maistuvat lanttukukkoset tai ruusu-puolukkaleivokset.
Ranja Koverolan mielestä on ylellistä tassutella aamuisin kotoaan kasteisen puutarhan läpi 1800-luvun tunnelmaa henkivälle kahvilalle. Vanhanaikaiset vaatteet virittävät hänet jo tunnelmaan. Matkalla hän päästää karitsat lampolasta särentäaitaukseen. Päivä punamultaisessa kahvilatuvassa alkaa tulen virittämisellä puuhellaan.
Ranja on lapsesta asti ollut kiinnostunut historiasta. Vähän olosuhteiden sanelemanakin, koska vanhemmat olivat innokkaita historiaharrastajia ja olivat mukana perustamassa Tammelaan Hakkapeliittatoria.
”Olin neljävuotias, kun vanhempani pukivat minut 1600-luvun asuun ja sanoivat, että olet Ranja Matintytär ja myyt näitä puulusikoita. Hakkapeliitta-tapahtuma kuului merkittävänä osana lapsuuteni kesiin. Opin jo lapsena monia taitoja. Tein saippuaa ja tuohirasioita, keräsin yrttejä, kehräsin värttinällä ja värjäsin lankoja. Äidillä oli 1600-luvun apteekki, jonne valmistimme muun muassa hajusuolaa ja vanhan ajan rohdoksia”, Ranja kertoo.
Riimukiven tilan tarina alkoi kolme vuotta sitten, kun Iiro ja Ranja muuttivat Helsingistä Puumalaan. Molemmat pystyvät tekemään töitä etänä. Iiro työskentelee IT-asiantuntijana ja Ranja organisaatiovalmentajana haastavien johtamistilanteiden parissa. Sopivaa paikkaa oli etsitty jo yli 20 vuotta. Tämän tilan nähtyään pariskunta tiesi, että tuleva koti oli löytynyt ja ostopäätös syntyi paikan päällä tunnissa.
”Jo ajomatka Puumalaan huikeissa maisemissa innosti. Ja vaikka jäljellä oli muutama purkukuntoinen rakennus ja vanhan navetan raunio, näimme paikan mahdollisuudet.”
Ranja kiittää Puumalan kuntaa hyvistä nettiyhteyksistä, sillä se oli tärkeä kriteeri muutolle. Ranjan työpisteen ikkunoista aukeaa maailman kaunein maisema, kuin alati muuttuva taulu.
Tunnelmalliseksi historiapihaksi muuttuneessa miljöössä kiehuvat nyt nokipannukahvit, kamarissa on Akanvakka-käsityökauppa ja pirtissä voi kahvitella pitkien pöytien äärellä vanhojen hirsiseinien suojassa. Jotta tähän on päästy, on tehty valtavasti työtä!
Koko kylä talkoissa
Kun pariskunta oli asunut tilalla puolisen vuotta, he tiesivät haluavansa palauttaa sen 1800-luvun asuun. Seuraavat 1,5 vuotta menivät rakentamisessa ja entisöinnissä.
”Tiedämme kaikki tilan asukkaat 1800-luvun lopulta lähtien. Olemme etsineet alueen tarinoita, kuulleet ihmisten kertomuksia ja nähneet vanhoja valokuvia tilalta.”
Vanha hirsitupa on rakennettu 1800-luvun alussa tai ehkä jopa 1700-luvun puolella. Hirsikehikko oli hyvä, mutta myöhemmin tehty lattia oli homehtunut.
”Olemme saaneet paljon apua kyläläisiltä. Hurissalolaiset olivat esimerkiksi rakentamassa talkoilla lammasaitaukseen vanhaan tapaan särentä- eli riukuaitaa. Keitimme yhdessä myös punamullan ja maalasimme talon.”
Ranja tutustui heti muutettuaan kyläläisiin kaupassa ja käsityökursseilla. Hyviä rakentajia löytyi kyselemällä.
”Täällä kylällä on hirveän paljon osaamista ja uskomattoman taitavia rakennusihmisiä. Olen saanut kylältä myös vanhoja esineitä, esimerkiksi 1800-lukuiset vyyhdinpuut, vakkoja, sirppejä ja muita maatilan esineitä.”
Ranja myöntää olevansa tarkka emäntä. Tilalle rakennettu menneen ajan tunnelma on vaatinut valtavan määrän työtä niin isäntäparilta, palkollisilta kuin talkooväeltä. Rakennukset on kunnostettu entisen veroisiksi mahdollisimman paljon vanhaa säilyttäen ja vanhoja työtaitoja hyödyntäen.
Paikallisia herkkuja
Kahvilassa käytetään vanhaa aikaa henkiviä astioita, esimerkiksi kahvi juodaan kuksasta. Ranja halusi tarjottavien olevan paikallisia, ja siksi hän tutki tarkkaan paikallisten perinneherkkujen historiaa.
Viime kesästä jäävät pysyviksi tarjottaviksi lanttukukkoset itse kirnutulla voilla, kaalipiiraat ryytikurkuilla, ruusu-puolukkaleivokset ja korvapuustit. Tarjolla on aina sekä tavallista kahvia että nokipannukahvia.
Viime kesänä Riimukiven tila oli auki kuukauden. Tänä kesänä se on auki 25.6.–10. 8.
Toimintaa on ollut syksyllä ja talvellakin: kekrijuhla, lähiseudun käsityöläisten joulumarkkinat ja taivaan tulien yöt. Muutamia yksityistilaisuuksiakin on ollut.
”Taivaan tulien iltaa kokeiltiin kyläläisten kanssa, ja se otettiin ohjelmaan pysyvästi. Opetan tähtikuvioiden katsomista, koska ne näkyvät täällä maalla pimeässä tosi hyvin. Ihmiset ovat olleet tästä innoissaan.”
Tilan myymälässä on myynnissä esimerkiksi käsitöitä ja Ranjan valmistamaa oman tilan yrttisuolaa, kuivashampoota, kuusenkerkkäsiirappia ja yrttiteetä. Hän on vuosia tutkinut yrttejä ja vanhoja rohdoskasveja.
”Vanhojen käsityötarvikkeiden valmistaminen on tärkeää. Meillä on myynnissä nyörihaarukoita, kinnasneuloja ja viikinkilaukun kahvoja. Nyörejä ja pirtanauhoja tarvitaan historiallisiin vaatteisiin ja neulakinnastöitä tarvitaan osaksi rautakautisia ja keskiaikaisia vaatteita.”
Värttinällä ja rukilla kehräämisestä, karstaamisesta ja pellavien loukuttamisesta Ranja osaa vain alkeet.
”Onneksi puumalalainen kehrääjämestari Sanski Matikainen Saimas Spinnery:lta valmisti meille myyntiin kasvivärjätyn muinaislangan, joka sopii erityisesti neulakinnastöihin.”
Lue koko juttu lehden numero 4-5 paperiversioista.
Lisää Riimukiven tilasta voit lukea täältä
