Yhä useampi metsänomistaja haluaa säilyttää metsäänsä luonnontilaisena ja koskemattomana, eliölajien kodiksi ja jälkipolvien ihasteltavaksi.
Metsää voi suojella eri tavoin: Yleisin tapa on metsänkiinteistön myynti valtiolle. Metsään voi myös muodostaa yksityisen luonnonsuojelualueen, jolloin suojelusta maksetaan korvaus, mutta maapohjan omistusoikeus säilyy maanomistajalla. Käytännössä näiden välillä ei ole eroa. Metsä saa rauhoituksen myötä elää elämäänsä ilman ihmisen kajoamista.
Tällä hetkellä tärkein metsiensuojelun rahoitus tulee Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma METSO:sta. METSO-ohjelmalla pyritään turvaamaan arvokkaiden metsäelinympäristöjen säilyminen. Arvokkaita ympäristöjä on monenlaisia. Esimerkiksi lehdot, runsaasti lahopuustoa sisältävät metsät, vesistöjen lähimetsät, puustoiset suot, kalliometsät ja puuta kasvavat perinnebiotoopit kuuluvat näihin. Nyrkkisääntönä voi pitää, että mitä vanhempi metsä on ja mitä vähemmän siihen on kohdistettu metsätalouden toimia, sitä paremmin se soveltuu suojeltavaksi kohteeksi.
Asiantuntija arvioi metsän luontoarvot
Jos metsänomistaja arvelee omistavansa suojelun arvoisen metsäalan, kannattaa hänen ottaa yhteys paikalliseen ELY-keskukseen. Siellä otetaan tiedot vastaan ja käydään paikan päällä maastossa kartoittamassa metsän sopivuus suojeluun. Hakemuksen voi tehdä myös metsonpolku.fi -sivuston kautta. Hakemus ei vielä sido metsänomistajaa rauhoituspäätökseen.
METSO-kohteen koon alaraja on 4 hehtaaria, mutta pienemmänkin metsän voi suojeluun saada: jos pieni metsä on lähellä muita suojelualueita tai on muutoin suojeluarvoiltaan merkittävä, se voi saada suojelustatuksen.
Aina kriteerit METSO-kohteeksi eivät täyty, mutta tie ei välttämättä ole vielä noussut pystyyn. Metsä voi sopia suojeltavaksi Helmi-hankkeen kautta. Helmi on ympäristöministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön ohjelma, joka parantaa heikentyneiden lajien ja luontotyyppien elinympäristöjen tilaa. Suokohteet kuuluvat Helmi-hankkeeseen, mutta vuoden 2025 jälkeen HELMI-suojelun on tarkoitus laajentua myös metsäisiin elinympäristöihin. ELY-keskuksista neuvotaan tästäkin.
METSO-suojeluun liitettävästä metsästä maksetaan puuston mukaan määriteltävä korvaus, joka on metsänomistajalle verovapaata.
Metsänsä voi suojella myös ilman korvausta. Tällöinkin metsälle on haettava rauhoituspäätös ELY-keskukselta.
Nopeampi reitti suojeluun?
Metsän saaminen METSO-kohteeksi ei ole kiireisen hommaa. ELY-keskusten käsittelyjonot voivat olla pitkiä. Nopeampi tapa metsän suojelemiseksi voi olla sen myyminen suojeluun jollekin luonnonsuojeluorganisaatiolle. Tällaisia ovat esimerkiksi Luonnonperintösäätiö ja Osuuskunta Lumimuutos. Niiden maksama korvaus ei nauti verovapautta, mutta korvaustaso on usein korkeampi kuin METSO:ssa.
Määräaikainen vai pysyvä suojelu?
Suurin osa metsiensuojelusta on pysyvää, eli rauhoitettua metsää ei enää hyödynnetä metsätaloudessa. Mahdollista kuitenkin on myös määräaikainen rauhoitus. Se voi tulla kyseeseen, jos metsänomistaja haluaa säilyttää tärkeän metsänsä, mutta ei kuitenkaan halua sitoa tulevien sukupolvien käsiä, jos nämä haluavatkin metsät talouskäyttöön. Määräaikaisia sopimuksia tehdään 20 vuodeksi (sopijataho on ELY-keskus) ja 10 vuodeksi (sopimuskumppani Metsäkeskus). Myös näistä maksetaan korvaus.
Asiantuntijana Luonnonsuojelun toteuttamisryhmän päällikkö Vesa-Pekka Simula/Etelä-Pohjanmaan ELY
